Belgian pieni ja läpitimanttinen tiarakokoelma

Koska aurinko ei enää tänä kesänä liiemmin kimaltele mökkilaiturin edustalla järven pinnassa, tässä hiukan tiarakimallusta sitä paikkaamaan. Olemme käyneet vähitelleen läpi kuningashuoneiden tiarakokoelmia (linkit postauksen lopussa) ja monet on pitänyt jakaa kahteen osaan varsinaisen tiaramaratonin välttämiseksi, mutta tänään vuorossa olevan Belgian kokoelma mahtuu valitettavasti yhteen postaukseen. Muutamia kauniita esineitä kuningatar Mathilden holveista kyllä löytyy, mutta kovin laihahan tämä tiarasaalis on.

Embed from Getty Images

Pienen kokoelman ykkönen on Nine Provinces Tiaran nimellä tunnettu koru, jota käyttää aina yksinomaan maan kuningatar. Tällä hetkellä tämä hyvin muuntautumiskykyinen tiara koristaa siis yleensä kuningatar Mathilden hiuksia, vaikka emme Belgiasta kovin usein tiarakuvia pääsekään näkemään. Alunperin tiara oli Belgian kansan lahja Ruotsin prinsessa Astridille, joka avioitui vuonna 1926 tulevan kuningas Leopold III:n kanssa ja sen valmisti belgialainen koruseppä Van Bever. Alkuperäisessä muodossaan tiara muodostui pantamaisesta, meanderikuvioisesta alaosasta, jonka päälle oli kiinnitetty yksitoista timanttia Belgian silloisesta siirtomaasta Kongosta kuin tikkujen nokkiin, mutta ilmeisesti hyvin alkuvaiheessa siihen lisättiin myös kaarirakennelma kehystämään yksittäisiä timantteja. Alusta saakka tiaraa oli myös mahdollista käyttää joko pelkästään pantamuodossa ilman timantteja tai koko yläkerrosta, sekä myös muodossa, jossa pantaan kiinnitetään vain kaaret ilman keskikiviä. Edelleen näemme tiaraa usein sekä isommassa, että pienemmässä muodossa ja lisäksi pantaosaa on mahdollista käyttää kaulakoruna tai käsirenkaana. Yhdeksän provinssin tiara koostuu yli sadasta timantista ja sopivassa valossa yksitoista isompaa timanttia näyttävät sävyltään hiukan kellertäviltä.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Toiseksi tunnetuin tiara Belgian kuningashuoneen kokoelmassa lienee toinen häälahja, kuningatar Mathilden laakeriseppeletiara. Kreivin tyttärenä tuleva kuningatar oli jo ennen avioliittoaan Belgian aateliston jäsen ja aateli muisti omaansa tämän avioituessa Belgian kruununperillisen, silloisen Brabantin herttua Philippen kanssa. Lahjaksi oli hankittu brittiläinen vintagetiara vuodelta 1912 ja ennen miehensä valtaannousua kuningatar Mathilde käytti vain tätä tiaraa hääpäiväänsä lukuunottamatta. Onneksi häälahja oli fiksusti valittu, sillä pelkistä timanteista koostuvaa keskikokoista tiaraa voi yhdistellä monenlaisiin asuihin ja lisäksi tätäkin tiaraa on mahdollista käyttää myös kaulakoruna. Court Jeweller -blogin Ella Kay arvelee myös, että tiarassa on saattanut alunperinkin olla kaksi erilaista runkoa, jotka mahdollistavat sen käyttämisen hieman korkeampana tai matalampana mallina. Laakeriseppelettä muistuttava tiara koostuu lehdistä ja marjoista ja sen valmistukseen käytettiin aikanaan 631 timanttia.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Toinen tiara, jota tuleva kuningatar Mathilde käytti ennen uutta titteliään oli hänen hääpäivänään tulevalta anopiltaan kuningatar Paolalta lainaamansa yksinkertaisen geometrinen tiara, joka tunnetaan yleisesti nimellä Queen Elisabeth’s Diamond Bandeau tai Art Deco Bandeau. Tämä kauniin yksinkertainen tiara on ehdoton suosikkini Belgian kokoelmasta ja erityisen kauniilta se näytti – itsekin kuvankauniilla – nuorella prinsessa Paolalla. Ennen miehensä kuningas Albertin valtaannousua hänellä oli nimittäin miniänsä tapaan käytössään vain yksi tiara ja se oli juuri tämä pantamainen timanttikoru, joka taipuu myös kaulakoruksi. Tiara, jonka muoto koostuu toisiinsa kiinnittyneistä E-kirjaimista kuului alunperin kuningas Albert I:n vaimolle kuningatar Elisabethille ja hänen sanotaan antaneen sen eteenpäin prinsessa Astridille, kuningas Albert II:n äidille ja kuningatar Paolan anopille, joka kuitenkin surullisesti kuoli vain reilu vuosi tulevan kuninkaan syntymän jälkeen. Kuningatar Paola on ilmeisesti pitänyt tiaran hallussaan miehensä vallastaluopumisen jälkeenkin, sillä sitä ei ole vielä kuningatar Mathildella nähty. Kuningatar Mathilden lisäksi kuningatar Paola on kuitenkin lainannut tiaraa häätiaraksi myös tyttärenpoikansa prinssi Amedeon Elisabetta-morsiamelle ja monet arvelevat, että tämä tiara siirtyy seuraavaksi kuningas Philippen ja kuningatar Mathilden vanhimman tyttären, Brabantin herttuatar Elisabethin, tulevan kuningatar Elisabethin, käyttöön.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Belgian kuningasperheen tiarakokoelman kohtaloksi ovat koituneet perinnöt, lahjat ja myynti, jotka aina uhkaavat tällaisia koruholveja. Viimeisimmät jännityksen aiheet ovat olleet vuonna 2014 kuolleen kuningatar Fabiolan kaksi tiaraa, joiden kohtalosta ei heti kuningattaren kuoleman jälkeen ollut tietoa. Sittemmin toinen niistä on onneksi ilmestynyt kuningatar Mathilden käyttöön, joten se ilmeisesti on ainakin saatu pelastettua kuninkaalliseen kokoelmaan. Kyseessä on hyvin pienikokoinen Wolfers-tiara, joka – yllätys yllätys – muuntuu kaulakoruksi, on koristeltu pelkästään timanteilla ja oli alunperin häälahja, tällä kertaa Belgian Antwerpenin korutuotannon edustajilta. Tiaran Wolfers-nimi tulee sen valmistajalta. Tiara koostuu kahdesta timanttirivistä ja niiden päälle asetelluista kolmen hiukan isomman timantin ryhmistä. Jalokiviä korussa on yhteensä yli kaksisataa.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Toinen kuningatar Fabiolan henkilökohtaisesti omistamista tiaroista on tällä hetkellä tuntemattomassa paikassa, eikä sitä ole nähty vuosikausiin, ei ennen, eikä jälkeen kuningattaren kuoleman. On mahdollista, että se on mennyt muun omaisuuden mukana kuningattaren perustamalle hyväntekeväisyysjärjestölle, jolle tämä myös testamenttasi omaisuutensa. Muutamia muita merkittäviä koruja on Wolfers-tiaran lisäksi kuitenkin nähty niin ikään kuningatar Mathilden käytössä, joten voi olla, että niin kutsuttu Espanjalainen tiarakin vielä jostakin ilmestyy. Monikäyttöisyydessään se olisi ainakin oiva lisä Belgian pieneen kokoelmaan ja lisäksi toisi mukanaan siitä kokonaan puuttuvia värillisiä jalokiviä. Espanjalaissyntyinen tuleva kuningatar Doña Fabiola de Mora y Aragón sai Espanjan hallitukselta eli käytännössä maata silloin johtaneelta Francisco Francolta häälahjaksi monikäyttöisen jättitiaran. Puhumme usein siitä, kuinka monet kuninkaallisten korut ovat muuntautumiskykyisiä, mutta kuningatar Fabiolan tiara on kyllä siinäkin joukossa lähes ainutlaatuinen. Tiarasta on mahdollista muokata kaksi hyvin erilaista versiota tai muuttaa se kokonaan kaulakoruksi ja sen lisäksi tiaran kuvioiden keskikiviä on kolmet erilaiset. Akvamariinien lisäksi tiaraan voidaan istuttaa punaiset tai vihreät kivet, mutta siitä, ovatko nämä aitoja rubiineja ja smaragdeja on ilmeisesti hieman epäselvyyttä. Tiaran kaksi muotoa, kruunumainen malli, jossa kukkamaiset kuviot on aseteltu kapean pohjan yläpuolelle, sekä suppeampi versio, jossa lehväkoristeet sijoitetaan suoraan runkoon rintarinnan, ovat joka tapauksessa hyvin näyttäviä.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Kuningatar Mathilden ja kuningatar Paolan lisäksi Belgian kuninkaalliseen perheeseen kuuluu kaksi tiaroita käyttävää prinsessaa. Prinsessa Claire, kuningas Philippen nuoremman veljen prinssi Laurentin vaimo, omistaa ilmeisesti henkilökohtaisesti kaksi tiaraa. Ensimmäisen näimme prinsessan hääpäivänä ja toinen on ilmestynyt käyttöön vasta 2010-luvulla. Häätiaran alkuperästä ei ole sen suurempaa tietoa, mutta se oli häälahja kuningas Albertilta ja kuningatar Paolalta tuoreelle miniälle. Hyvin pienikokoinen ja tyyliltään herkkä tiara koostuu timanteista. Prinsessa Clairen toinen henkilökohtainen tiara puolestaan on Belgian kokoelmassa poikkeus siinä mielessä, että timanttien lisäksi tässä tiarassa on helmiä. Tiaran runko-osa on lisäksi monimutkaisin kierrekuvioin koristeltu ja koostuu mitä ilmeisimmin hyvin pienikokoisista timanteista. (Valitan kehnoja kuvia.)

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Belgian pienen tiarakokoelman päätteeksi vielä eräänlainen lainatiara. Kuningas Philippen sisaren prinsessa Astridin puoliso prinssi Lorentz on Austria-Esten arkkiherttua ja Habsburgien vanhaa mahtisukua, sekä äitinsä puolelta italialaista Savoy-sukua. Prinsessa Astridin anopin prinsessa Margheritan äidin, Orléansin prinsessa Annen, myötä Savoyn sukuun saatiin todella kaunis, suurehko timanttitiara, jonka koristelut esittävät kukkia ja erilaisia kiemuroita ja jonka keskiosa on hieman koholla ja ilmeisesti isommalla jalokivellä koristettu. Tämä tiara ei siis kuulu Belgian kuningashuoneen kokoelmaan, mutta koska se on jo moneen kertaan pienehköksi todettu, prinsessa Astrid yleensä lainaa tätä tiaraa miehensä perheestä.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Aiemmin olemme tarkastelleet seuraavia tiarakokoelmia: Ruotsi osa 1 ja osa 2, Tanska osa 1 ja osa 2, Norja osa 1 ja osa 2, Espanja, kuningatar Elisabetin tiarat ja kruununprinsessa Maryn tiarat.

---

Muistakaa osallistua blogiarvontaan, jossa tarjolla Robert Laceyn The Crown – Todellinen tarina Otavalta! Aikaa on vielä perjantai-iltaan ja vaatimuksena vain kertoa, mikä juonikuvio tai henkilöhahmo on omasta mielestänne kaikkein mielenkiintoisin. Postauksessa mukana myös oma arvioni teoksesta.