Tanskan kuninkaallinen tiarakokoelma – Osa 2

Kartoitimme aiemmin Tanskan kuningatar Margareetan ja kruununprinsessa Maryn tiaroita ja nyt vedämme yhteen vielä prinsessa Marien ja prinsessa Benedikten tiarat, sekä muutaman erikoisuuden kokoelmassa tai sen liepeillä. Tanskan kuninkaallisen perheen tiarakokoelma ei ole mahdottoman suuri, mutta se sisältää muutamia upeita yksilöitä. Lisäksi kokoelmaa on kasvatettu viime vuosina ja valikoimaa on lisätty myös mielenkiintoisella lainajärjestelmällä. Prinsessa Benedikten mukana tiarabongaukseen on tullut mukaan myös pari tiaraa Tanskan ulkopuolelta.

Embed from Getty Images

Uudenvuodenjuhlissa emme nähneet tiarayllätyksiä, kun kuningatar Margareeta saapui hiuksillaan Pearl Poiré -tiara, kruununprinsessa Mary rubiinitiarassaan ja prinsessa Marien kampausta puolestaan koristi kukka-aiheinen timanttitiara, josta on muodostunut prinsessan tavaramerkki. Tiara tunnetaan myös Prinsessa Dagmarin tiaran nimellä, sillä sen ensimmäinen tunnettu omistaja oli kuningatar Margareetan isotäti, Tanskan prinsessa Dagmar. Tiaran alkuperästä ei paljoa tiedetä, mutta kuningatar Margareetalle se kulkeutui hänen isänsä kautta, jolle prinsessa Dagmar tiaran testamenttasi. Usein suremme tiaroita, jotka häviävät julkisuudesta siirtyessään sellaisten perheenjäsenten omistukseen, joiden kalenterissa ei kuninkaallisia tilaisuuksia ole, mutta prinsessa Dagmar oli fiksu ja varmisti, että tiara pysyi varsinaisen kuningasperheen käsissä, vaikka hänellä oli omiakin lapsia. Prinsessa Marie kantoi tiaraa ensimmäistä kertaa häissään ja se on hänellä niin sanotusti pysyvästi lainassa. Kukaan muu kuninkaallisessa perheessä ei tätä tiaraa käytä, mutta se ei siis ole prinsessan omaisuutta.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Prinsessa Marien tiarakokoelma on hyvin pieni, käytännössä se sisältää tämän yhden ainoan tiaran. Prinsessan onneksi kruununprinsessa Mary on kuitenkin näyttänyt mallia lainasysteemissä hovin ulkopuolelta ja siten prinsessa Mariekin on saanut käyttöönsä toisen tiaran. Flora Danica -nimellä tunnettu tiara koostuu kolmesta hopeisesta kukasta, jotka on koristeltu timantein, sekä rungosta, johon on aseteltu rivi pyöreitä ametisteja. Vuonna 2011 valmistuneen tiaran on suunnitellut Anja Blinkenberg ja prinsessa Marie on ollut mukana suunnittelutyössä. Tiara on siis suunniteltu suoraan prinsessalle, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että kolmen liljan on sanottu symboloivan prinsessaa itseään, aviomiestä prinssi Joachimia ja parin esikoista prinssi Henrikiä, joka oli tiaran suunnitteluaikaan perheen ainoa lapsi. Flora Danica on sen valmistaneen firman omaisuutta, mutta prinsessa Marie käyttää sitä yksinoikeudella. Tosin julkisuudessa olemme nähneet tiaran tähän mennessä vasta yhden kerran. Lähikuva tiarasta täällä.

Toinen Tanskan kuninkaallisen perheen ”lainatiara” on kruununprinsessa Maryn käytössä ole Midnight-tiara. Merkittävästi onnistuneempi tiara, kuin prinsessa Marien yritelmä, kuuluu niin ikään valmistajalleen, tällä kertaa jalokivifirma Ole Lynggaardille. Tummasävyinen tiara ilmentää väreillään ja valon taittumisella keskiöistä taivasta ja se koostuu ilmeisesti kruununprinsessan juuria kunnioittaen Australian kansalliskukan, kulta-akaasian, lehtiä ja kukintoja muistuttavista osioista. Käsin kaiverretut lehdet on valmistettu ruusu- ja valkokullasta, sekä lähes mustansävyisestä hapetetusta hopeasta ja kukinnot puolestaan koostuvat timanteista, sekä kiillotetuista kuukivistä.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Miniöidensä tavoin myös kuningatar Margareeta on lisännyt kokoelmaansa modernin tiaran. Toki kun kuningattaresta on kyse, tiara on ikioma, lahja Grönlannilta kuningattaren vallassaolon 40-vuotisjuhlan kunniaksi. Sulatetuista kultakolikoista valmistettu tiara on grönlantilaisen kultasepän Nicolai Appelin käsialaa ja kantaa nimeä Naasut. Kirkkaasta keltakullasta valmistettu tiara muistuttaa kukkaröykkiötä ja on muodoltaan mielestäni kuninkaallisten kokoelmien modernien tiaroiden ehdotonta parhaimmistoa. Ainoastaan keltakulta materiaalina ei oikein edelleenkään tiarassa toimi, vaikka materiaalivalinta merkityksellinen tällä kertaa onkin. Lähikuva tiarasta täällä.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Kuningatar Margareeta toisaalta selvästi pitää keltakullasta, sillä hän on lisännyt kokoelmaan toisenkin keltakultaisen kukkalaitteen. 1970-luvulla valmistettu pääkoriste on aika kaukana perinteisestä tiarasta ja sanoisin, että suunnilleen yhtä kaukana myös kauniista, mutta sopiihan ympäri päätä risteilevät kultaiset unikot tietysti persoonallisen kuningatar Margareetan tyyliin. Koko hökötys on kiinni pään takaosaan kiinnitettävässä kammassa ja ilmeisesti mukana on myös hyönteisiä. Lisäksi korusettiin kuuluu myös näyttävät korvakorut. Lähikuva tiarasta täällä.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Kruununprinsessa Mary sai häälahjaksi ikioman tiaran, mutta sitä ei kaivettu perheen holveista. Prinsessa Marie puolestaan sai perintökalleuden, mutta vain lainaksi ja jos avioliitto joskus päättyy eroon, tiara palaa kuninkaallisen perheen kokoelmaan. Kun prinssi Joachim meni ensimmäisen kerran naimisiin, kuningatar Margareeta toimi toisin ja mitä ilmeisimmin oli oppinut virheestään kruununprinssin häihin mennessä. Kuningatar nimittäin lahjoitti nykyisin Frederiksborgin kreivittären arvonimeä kantavalle Alexandralle, ensimmäiselle miniälleen, arvotiaran kokoelmasta. Kaunis Alexandrine Drop -tiara oli kuningattaren oma 18-vuotislahja ja kun avioliitto päätyi eroon, perintökalleus jäi kreivittärelle. Jos emme näe sitä joskus prinssi Nikolain tai prinssi Felixin vaimon hiuksilla, jää se tulevaisuudessa julkisuudelta hyvin pitkälti piiloon. Se olisi sääli, sillä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa valmistunut tiara edustaa poikkeuksellista tyyliä, jossa pisaramaiset timantit roikkuvat kultaisista kaarista ja liikkuessaan heijastavat upeasti valoa.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Prinsessa Benedikten, kuningatar Margareetan sisaren, tiarat eivät ehkä tarkasti ottaen kuulu Tanskan kuningashuoneen kokoelmaan, mutta koska näemme niitä samoissa tilaisuuksissa, otetaan nekin mukaan tähän koosteeseen. Avioiduttuaan saksalaisen Sayn-Wittgenstein-Berleburgin prinssi Richardin kanssa prinsessa Benedikte vei Tanskasta mukanaan kaksi tiaraa. Ensimmäinen on hänen 18-vuotislahjaksi saamansa kukka-aiheinen timanttitiara, joka tehtiin varta vasten prinsessaa varten hänen äitinsä, kuningatar Ingridin omistaman rintakorun ympärille. Tiara on hyvin monikäyttöinen koru, sillä sen saa hajotettua kolmeen rintakoruna toimivaan osaan ja lisäksi tiaran keskiöön voi vaihtaa joko helmen, timantin tai smaragdin.

Toinen tanskalainen tiara prinsessa Benedikten korulippaassa on Kuningatar Sophian tähti- ja helmitiaran nimellä tunnettu perintökoru. Tiara oli alunperin häälahja Nassaun Sophialle, josta tuli vuonna 1857 Ruotsin kruununprinsessa ja myöhemmin kuningatar Sofia. Tanskaan tiara päätyi tuttua tietä, kuninkaan morsiameksi lähteneen prinsessan mukana ja tällä kertaa tuo prinsessa oli tuleva kuningatar Ingrid. Hän lainasi tiaraa usein tyttärilleen ja kuoltuaan jätti sen prinsessa Benediktelle. Pystyasentoon asetelluista tähdistä ja helmistä koostuva tiara on hyvin haastavan mallinen ja melkoisen piikikäs, mutta varsinkin prinsessa Benedikten kaumpauksessa toimiva. Prinsessa myös lainaa tähti- ja helmitiaraa, samoin, kuin kukkatiaraa usein tyttärilleen prinsessa Alexandralle (kuvassa) ja prinsessa Nathalielle ja onpa tämä tiara nähty myös prinsessan pojan, prinssi Gustavin avovaimon Carina Axelssonin hiuksilla.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Prinsessa Benedikten kokoelman näyttävin tiara tulee hänen miehensä suvusta ja tunnetaan yleensä Sayn-Wittgenstein-Berleburg Fringe -nimellä. Tämä siipitiara on jopa moniin kollegoihinsa nähden suurikokoinen ja prinsessa Benedikte onkin varannut sen omaan käyttöönsä. Vuodelta 1905 peräisin olevaa tiaraa on mahdollista käyttää myös kaulakoruna.

Upea fringe-tiara on käytännössä varattu suvun päämiehen puolisolle ja onkin mielenkiintoista, kuka sitä prinsessa Benedikten jälkeen käyttää. Pariskunnan pojalla ja perillisellä prinssi Gustavilla on pitkäaikainen avovaimo Carina, mutta suvun vanhanaikainen testamentti estää heitä avioitumasta. Carinaa kohdellaan perheessä selvästi kuitenkin tasavertaisena jäsenenä ja prinsessa Benedikte on lainannut hänelle tähti- ja helmitiaraa, kuten mainittua. Naisia Sayn-Wittgenstein-Berleburgin perheessä on kuitenkin neljä ja prinsessalla tiaroita vain kolme, joten yksi on pitänyt hankkia lisää. Paljon mitään Carina Axelssonin hiuksilla vuodesta 2010 eteenpäin nähdystä tiarasta ei tiedetä, mutta sen arvellaan olevan kuitenkin nykyisen perheen omaisuutta. Ulkomuodoltaan tiara on melko haastava ja ehkä hiukan missimäinen, mutta toisaalta kauniin yksinkertainen ja jalokivimäärältäänkin huomattava.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Mainokset

8 kommenttia artikkelissa “Tanskan kuninkaallinen tiarakokoelma – Osa 2

  1. Niin että mikä oli tämä suvun vanhakantainen testamentti, joka estää prinssi Gustafia ja Carina Axelssonia avioitumasta?? Mielelläni kuulisin tästä lisää, ei kuulosta ihan 2010-luvulta.

    Tykkää

      • Kiitos paljon jo minunkin puolesta, olen monesti kaivellut tuota aihetta Carina Axelsson mutta mun englannin taito ei tahdo riittää…. innolla odotan lisätietoja :)! Tiarapostaukset on aina parhaita.

        Sellainen postaus toive tuli mieleen että kreikan kuningasperheen vaiheet ennen maanpakoa, maanpaossa ja elämä sen jälkeen olisi kiinnostavaa luettavaa 🙂

        Tykkää

  2. Kiitos taas kerran. Tanskan tiarat on kyllä kauniita ja osin erilaisia. Se on mielenkiintoista, että miten keltakultainen ei sovi hiusten värin kanssa, vaikka itse muuten pidänkin siitä.

    Olen miettinyt, että mahtaako Alexandran tiara tulla joskus Nikolain tai Felixin vaimolle ja sitä myöten palata hoviin.

    Uudet lainatiarat on myös kauniita, joskin Marylla se on onnistuneempi. Tiaroja on kiva aina ihailla vaikka ne on nähty monesti.

    Tykkää

    • Keltakultaiset näyttää aina jotenkin räikeiltä, eikö? Ehkä se on juuri se iso kontrasti lähes kaikkien hiusvärien kanssa tai sitten vaan se, että sitä kultaa on sitten niin paljon ja massiivisesti kerralla. Joka tapauksessa en keksi yhtään keltakultaista tiaraa, josta oikeasti tykkäisin. Edes Ruotsin Kameetiara ei toimi missään muussa kokonaisuudessa, kuin hääpuvun kanssa.

      On mielenkiintoista nähdä, mitä Alexandra tekee tiaran kanssa. Luultavasti pojillakaan ei niin kauheasti tule olemaan tilaisuuksia, jossa vaimo voisi sitä käyttää, mutta toki näissä isommissa perhejuhlissa ja vallassaolojuhlissa ym. Toivotaan, että ei sitten ainakaan enää Nikolailta periydy kauemmas kruunusta.

      Tykkää

      • Kameetiarasta pidän kyllä, ehkä juuri sen vuoksi, että se on ollut häätiarana Silvialla ja Victorialla.

        Toisaalta kuningatar Margareeta jo uskaltaa käyttää erilaisiakin tiaroja, vasta nähtiin hänellä Naasut-tiara. Toisaalta se oli varmaan velvollisuuskin käyttää sitä?

        Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s