Sukulaissuhteet sitovat edelleen kuningasperheitä toisiinsa

Kun Tanskan kuningatar Margareeta kutsui joulunviettoon kaksi sisartaan perheineen, saapui Fredensborgin linnaan Tanskan kuninkaallisen perheen lisäksi myös Kreikan entinen kuningasperhe, sekä muutama saksalaisen aateliston edustaja. Tilaisuudesta julkaistussa ryhmäpotretissa hymyilee siis sisaria ja veljiä, serkkuja, tätejä ja isovanhempia, mutta myös yksi kuningas, kaksi kuningatarta, kruununprinssejä ja -prinsessoja, sekä sekalainen seurakunta tavallisia prinssejä, prinsessoja ja jopa yksi kreivi.

Ennen vanhaan tämä olisi ollut aivan tavallista ja esimerkiksi Venäjän ja Ison-Britannian hallitsijaperheet viettivät lomiaan yhdessä vielä ennen Ensimmäistä maailmansotaa, mutta sittemmin kuningasperheet ovat lakanneet naittamasta prinsessojaan ulkomaille ja puolisot on löydetty oman kansan parista tai muuten kruunupiirien ulkopuolelta. Joitakin läheisiä sukulaissuhteita on kuitenkin vielä jäljellä ja Tanskan ja Kreikan lisäksi serkkuja löytyy esimerkiksi Ruotsin ja Tanskan, sekä Belgian ja Luxemburgin hallitsijaperheistä. Ja kuten Kreikan ja Tanskan, myös Kreikan ja Espanjan sitoo toisiinsa sisarussuhde.

Fredensborgiin odotettiin suurimmillaan jopa yli nelikymmenhenkistä vierasjoukkoa, mutta aivan kaikki eivät paikalle ilmeisesti päässeet. Linnan kupolikaton alle oli kuitenkin kerääntynyt merkittävä joukko kuningatar Margareetan sukulaisia:

Takarivissä vasemmalta oikealle: Kreikan kruununprinssi Pavlos, Kreikan prinsessa Theodora, Carlos Morales Quintana ja tämän puoliso Kreikan prinsessa Alexia, tätinsä vieressä kruununprinssin pojat prinssi Achileas ja prinssi Constantine, Tanskan prinsessa Marie ja miehensä prinssi Joachim ja rivin päässä Tanskan kruununprinsessa Mary ja kruununprinssi Frederik.

Seuraavassa rivissä vasemmalta oikealle: Arietta Morales, kruununprinssi Pavlosin vanhin tytär prinsessa Maria-Olympia, Kreikan kruununprinsessa Marie-Chantal, Kreikan prinssi Philippos, Kreikan prinsessa Tatiana ja miehensä prinssi Nikolaos, kruununprinssiparin prinssi Odysseas, prinssi Joachimin pojat prinssi Felix ja prinssi Nikolaos, kuningatar Margareetan siskontytär Sayn-Wittgenstein-Berleburgin prinsessa Alexandra ja miehensä kreivi Jefferson von Pfeil und Klein-Ellguth, sekä reunimmaisena parin lapset, kreivitär Ingrid ja kreivi Richard.

Tanskan kuninkaallisen perheen joulu - Kreikan kuninkaalliset, Kruununprinsessa Mary, prinsessa Marie, kuningatar Margareeta, kuninkaalliset lapset

(c) Steen Brogaard via Kongehuset.dk

Istumassa vasemmalta oikealle: Kuningatar Margareeta nuorin sisar Kreikan kuningatar Anne-Marie ja Kreikan entinen kuningas Konstantin, keskellä Tanskan kuningatar Margareeta ja prinssi Henrik, sekä reunimmaisena kuningattaren toinen sisar, Tanskan (ja Sayn-Wittgenstein-Berleburgin) prinsessa Benedikte.

Lattialla istumassa vasemmalta oikealle: Anne-Marie, Amelia ja Carlos Morales, Kreikan kruununprinssiparin prinssi Aristidis, prinssi Joachimin ja prinsessa Marien prinssi Henrik, Tanskan kruununprinssiparin prinsessa Josephine, prinssi Henrikin pikkusisko prinsessa Athena, kruununprinssiparin prinsessa Isabella, prinsessa Josephinen kaksoisveli prinssi Vincent ja reunimmaisena Tanskan kruununprinssiparin vanhin lapsi prinssi Christian.

Ryhmäkuvan perusteella joulunvietosta puuttuivat vielä prinsessa Benedikten puoliso Sayn-Wittgenstein-Berleburgin prinssi Richard, parin toinen tytär, viimeisillään raskaana ollut prinsessa Nathalie miehensä ja poikansa kanssa, sekä parin poika, prinssi Gustav avopuolisoineen.

1800-luvun jälkimmäisellä puoliskolla Euroopan kuningashuoneisiin luotiin runsaasti avioliittoihin ja sukuun liittyviä kytköksiä. Isossa-Britanniassa hallitsi Europaan isoäidiksikin kutsuttu kuningatar Victoria ja Tanskassa niin ikään Euroopan appiukoksi nimitetty kuningas Kristian IX, jotka molemmat naittivat lapsiaan muihin hoveihin hyvällä menestyksellä. Tästä ja luonnollisesti myös aiemmista ja myöhemmistä avioliitoista johtuen suurin osa Euroopan kuninkaallisista on jonkinlaista sukua toisilleen. Tällaiset pikkuserkut ja vieläkin kaukaisemmat kytkökset kuitenkin tuppaavat myös tavallisten ihmisten elämässä muuttumaan aikojen saatossa vain tuttavuuksiksi ja merkinnöiksi sukupuussa, mutta Tanskan ja Kreikan lisäksi myös muutamaa muuta kuningashuonetta yhdistää läheisempi side.

Kreikan kuningas Konstantin on siis kuningatar Margareetan lanko, mutta tämän lisäksi hän on myös Espanjan entisen kuninkaan Juan Carlosin lanko, sillä Espanjan kuningatar Sofia on hänen sisarensa. Perheiden välit ovat läheiset ja kuningas Konstantin ja kuningatar Sofia näyttävät aina suhtautuvan toisiinsa hyvin lämpimästi. Läheiset suhteet ovat siirtyneet myös seuraavaan sukupolveen ja esimerkiksi opiskellessaan Georgetownin yliopistossa Washingtonissa kruununprinssi Pavlos ja silloinen prinssi Felipe, nykyinen Espanjan kuningas, olivat kämppiksiä. Kuningas Felipe oli muuten mukana silloinkin, kun kruununprinssi Frederik, prinssi Joachim, Norjan prinsessa Märtha Louise ja Kreikan prinssi Nikolaos viettivät iltaa Slipp In -baarissa Sydneyssä Olympiakesänä. Siltä reissulta porukkaan tarttui (muutaman vuoden viiveellä toki) kruununprinsessa Mary, syntyjään Mary Donaldson.



Family gathering selfie❤️#Tatoi #Pavlos

A post shared by Marie-Chantal Of Greece (@mariechantal22) on

Sen lisäksi, että Luxemburg ja Belgia ovat rajanaapureita, myös niiden hallitsijaperheillä on läheiset välit keskenään. Tällä hetkellä maita hallitsevat suurherttua Henri ja kuningas Philippe ovat serkkuja, sillä suurherttuan edesmennyt äiti, suurherttuatar Joséphine Charlotte oli syntyjään Belgian prinsessa ja Belgian kahden edellisen kuninkaan Baudouinin ja Albertin isosisko. Sisaruskolmikosta on jäljellä enää kuningas Albert, mutta hänellä on perheensä lisäksi sukua myös esimerkiksi Norjan kuningashuoneessa, jossa kuningas Harald on hänen serkkunsa. Kuninkaiden äidit, Belgian kuningatar Astrid ja Norjan kruununprinsessa Märtha olivat siskoksia ja muuten syntyjään Ruotsin prinsessoja.


Norjan kuningas Haraldilla on sukua myös Ruotsin kuningashuoneessa, sillä kuningas Kaarle Kustaan ja kuningas Haraldin isoisoisät olivat veljeksiä, mutta kuningashuoneiden läheiset välit taitavat nykyään perustua enemmän ystävyyteen kuin sukulaisuuteen. Tanskassa kuningas Haraldilla on pikkuserkkuja, sillä kuningatar Margareetan ja tämän sisarten isoisä, kuningas Kristian X oli kuningas Haraldin isoisän Haakon VII:n veli. Tanskan kuningashuoneen läheisimmät sukulaissuhteet Kreikkaa lukuunottamatta ovat kuitenkin Ruotsiin, jossa kuningattaren serkku on kuningas Kaarle Kustaa. Kuningatar Margareetan äiti, kuningatar Ingrid, oli Ruotsin kuningas Kustaa VI Aadolfin tytär ja kuningas Kaarle Kustaan isän, prinssi Gustaf Adolfin pikkusisko.

Melko läheisiäkin sukulaissuhteita on siis kuningashuoneiden välillä vieläkin olemassa, vaikka perinne ei enää avioliittoja sanelekaan. Luonnollisesti vielä seuraavakin sukupolvi saattaa kokea naapurimaan väen perheekseen, mutta ajanmyötä suhteet muuttuvat etäisemmiksi, ellei ystävyys pidä niitä yllä. Avioliittojen suhteen on kuitenkin varmaan nyt siirrytty lopullisesti siiihen vaiheeseen, jossa puolisoa ei ehkä enää koskaan etsitä toisesta dynastiasta. Toisaalta rakkaus ei kysy perinteitä tai järkeä, ehkä yhteisissä tapaamisissa syntyy vielä joskus pareja sillä lapsia kuninkaallisilla tuntuu riittävän.

Advertisements

4 kommenttia artikkelissa “Sukulaissuhteet sitovat edelleen kuningasperheitä toisiinsa

  1. Kuninkaallisten avioliittoihin tai ylipäätään vanhoihin perinteisiin liittyen minusta on huvittavaa, että valtakuntansa menettäneet kuninkaalliset (joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta) pitävät tiukasti kiinni vanhoista perinteistä. Tosin heidän omien sanojensa mukaan, kun mitään ei ole jäljellä, ei kukaan voi heiltä riistää perinteitä ja ”vallassa olevat” kuninkaalliset kumartavat kansaa kohti.

    Tykkää

    • Mä olen ihmetellyt monia samankaltaisia juttuja. Mutta kai se liittyy siihenkin, että heille ne perinteet ovat myös perheen ja suvun perinteitä, eikä vain instituutioon liittyviä, niinkuin meistä ehkä helposti näyttää. Eli kun aina on suvussa tehty jotenkin, tuntuu oudolta sitä muuttaa. Kun itse on kuninkaallinen, on varmaan vaikea erottaa henkilökohtaista valtiollisesta/asemaan liittyvästä, vaikka ulkopuolelta sen näkee selvemmin.

      Tykkää

  2. Harvoin tulee näin mallikkona ajatelleeksi kuinka suvut ovat kytköksissä toisiinsa. Mielenkiintoinen postaus. On pakko kommnentoida Tanskan yhteiskuvaa, siinä ei ole taidettu viimeisen päälle hakea väriskaalaa sen enempää matosta kuin seinistäkään 🙂

    Tykkää

    • Joo tässä on selvästi saanut mennä vähän enemmän oman pään mukaan! 😀 Tosin on tuollakin muutamia hauskoja yksityiskohtia, kuten kuningatar Margareetan ja prinssi Henrikin täysin yksiyhteen menevät asut, sekä eturivissä pikkuprinssi Henrikin ja sisarensa prinsessa Athenan villatakit ja toisaalta kruununprinssiparin nelikon samansiniset asut prinssi Vincentin lukuunottamatta. Väittäisin myös, että jos tuolta poimisi tyylitietoisen kruununprinsessa Marie-Chantalin perheen erikseen, sinisävyiset asut sopisivat yhteen jopa häiritsevän hyvin. Ja jos kuvaa oikein paneutuu katsomaan, huomaa, että sieltä puuttuu aika monet värit kokonaan ja yllättävän hyvin vaatteiden värit kuitenkin löytyy esim. juuri tuosta matosta… 😉

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s