Klassisen yksinkertaisesta tyylistään tunnettu Cambridgen herttuatar Catherine suosii mielellään pienehköjä ja yksinkertaisia koruja, mutta koska viime aikoina hänellä on nähty myös muutamia merkittävämpiä koruja, kokosin yhteen herttuattaren käytössä nähtyjä laina- ja perintökoruja. Suurin osa on lainassa kuningatar Elisabetin koruholvista ja niillä on yhteyksiä esimerkiksi kuningataräiti Elisabetiin ja prinsessa Margaretiin. Mukana on myös perintökalleuksia prinsessa Dianalta ja mahtuupa joukkoon jopa henkilökohtainen lahja Cornwallin herttuatar Camillalta.
Päivitys: Lisätty mukaan prinsessa Dianan käyttämä Cambridge Lover’s Knot -tiara.
Kiistattomasti tunnetuin herttuatar Catherinen perintökoruista ja itseasiassa koruista ylipäätään on neiti Catherine Middletonin sulhaseltaan syksyllä 2010 saama kihlasormus. Neljätoista timanttia reunustaa soikeaa 12 karaatin safiiria valkokultaisessa sormuksessa, joka tunnettiin ympäri maailmaa jo ennen herttuatarta, sillä sitä kantoi tämän edesmennyt anoppi, prinsessa Diana. Alunperin sormuksen valmisti silloinen jalokivikorujen hovihankkija Garrard & Co ja sen arvo oli 28 000 puntaa vuonna 1981, jolloin tuleva prinsessa valitsi sen liikkeen valmiista kokoelmasta. Tyyliltään sormus ei ole mitenkään uniikki, sillä samantyyppisiä sormuksia kuuluu esimerkiksi Britannian kuninkalliseen korukokoelmaan useampia. Herttuatar Catherine kantaa sormusta aina esiintyessään julkisuudessa ja useimmiten myös hänestä napatuissa paparazzi-kuvista, mutta arjessa hyvin kookas sormus ei liene kovin kätevä ja joskus herttuatar on nähty ilmankin. Kihlasormuksen seurana herttuattaren sormessa ovat nykyään walesilaisesta kullasta valmistettu vihkisormus, sekä herttuattaren ilmeisesti itse hankkima eternity-mallinen timanttisormus, jota hän on käyttänyt prinssi Georgen syntymän jälkeen.
Prinsessa Dianan korukokoelmasta herttuatar Catherinelle ovat siirtyneet myös sormukseen kauniisti sopivat korvakorut, jotka prinssi William lahjoitti kihlatulleen/tuoreelle vaimolleen jossakin vaiheessa vuotta 2011. Prinsessa Dianan kokoelmaan kuului safiirikorvakoruja useammat, mutta yleisen käsityksen mukaan herttuatar vastaanotti parin, joka koostui nappikorvakoruista ja niistä riippuvista samanmuotoisista, mutta hieman isommista riipuksista. Molemmat osat muistuttavat vahvasti kihlasormusta muodoltaan ja tyyliltään. Jos kyseessä todella on tämä korvakorupari, on herttuatar itse tai prinssi William muokannut niitä hieman yksinkertaisemmiksi irrottamalla riippuvat osat ja kiinnittämällä ne uudelleen kultaisiin timanttikoristeisiin koukkuihin. Viimeksi näimme korvakorut herttuatar Catherinella viime perjantaina Skotlannin Dundeessa.
Päivitys: 8.12.2015 herttuatar Catherine lisäsi perintökorukokoelmaansa mahdollisesti sen tällä hetkellä merkittävimmän korun, kun hän saapui vuotuisille diplomaatti-illallisille Buckinghamin palatsiin hiuksillaan aiemmin prinsessa Dianan käytössä ollut Cambridge Lover’s Knot -tiara. Satavuotiaan tiaran teetti Garrardilla alunperin kuningatar Elisabetin isoäiti, kuningatar Mary, ja sitä varten purettiin osiin eräs toinen tiara. Kun Waleisn prinssi Charles avioitui lady Diana Spencerin kanssa, kuningatar Elisabet antoi tiaran uudelle miniälleen häälahjaksi. Tai oikeammin luultavasti lainasi sen Walesin prinsessan käyttöön, mutta joka tapauksessa upea timantti- ja helmitiara oli yksinoikeudella prinsessa Dianan käytössä tämän avioliiton ajan. Eron ja prinsessan kuoleman jälkeen tiara palasi kuningattaren holviin, eikä sitä ole sen koommin nähty.
Hääpäivänä kihlasormus sai seurakseen toisen perintökalleuden, kun morsiamen kutreille aseteltiin kuningatar Elisabetin kokoelmasta lainattu tiara. Cartierin vuonna 1936 valmistama Halo-tiara koostuu pelkästään timanteista ja sen tasaisen kaksirivisen pantaosan päälle on aseteltu kierremäisiä koristeosioita. Pienikokoinen ja kevyt tiara oli alunperin kuningatar Elisabetin isän, kuningas Yrjö VI:n hääpäivälahja vaimolleen ja tyttärensä kaimalle kuningatar Elisabetille. Kuningataräiti käytti tiaraa joitakin kertoja, mutta antoi sen myöhemmin 18-vuotislahjaksi tyttärelleen, silloiselle prinsessa Elisabetille. Hänestä ei kuitenkaan ole ainakaan kuvatodisteita tiaraa käyttämässä, mutta sen sijaan nuorempi sisar prinsessa Margaret käytti tiaraa ahkerasti nuorempana. Nuoruusvuosinaan tiaraa kantoi myöhemmin myös prinsessa Anne ja se sopiikin kokonsa puolesta mitä parhaiten juuri nuorelle prinsessalle. Herttuatar Catherinella emme ole tiaraa hääpäivän jälkeen nähneet, joten emme tiedä, onko se annettu hänelle pitkäaikaiseen lainaan. Yleensä näin kuitenkin Britanniassa toimitaan, joten luultavasti herttuatar tulee tätäkin tiaraa tulevaisuudessa käyttämään.
Toinen tiara herttuatar Catherinen käytössä on sekä Papyrus-tiarana, että Lootuksenkukkatiarana tunnettu timanttitiara, jonka näimme äskettäin Kiinan presidentin valtiovierailuun liittyvällä juhlaillallisella. Samoin kuin Halo-tiara, myös Lootustiara on herttuattarella vain lainassa ja palaa kuningatar Elisabetin, tai mitä luultavimmin siinä vaiheessa jo kuningas Charlesin omistamaan kokoelmaan, kun herttuatar ei sitä enää käytä. Tämän tiaran olemme kuitenkin nähneet jo kahdesti, joten on aika turvallista arvata, että se saa käyttöä tulevaisuudessa enemmänkin. Britannian kuninkaallisessa perheessä noudatetaan yleensä tapaa, jossa kuningatar antaa pari kolme tiaraa pidempiaikaiseen lainaan, eikä jokaiseen tilaisuuteen valmistauduttaessa käydä aina uudelleen kokoelmaa läpi esimerkiksi Ruotsin tapaan.
Halo-tiaran tapaan myös Lootuksenkukkatiara on peräisin kuningataräidiltä. Aviotuessaan vuonna 1923 tulevan kuninkaan kanssa Elizabeth Bowes-Lyon sai tältä häälahjaksi Garrardilta hankitun timanttikaulakorun, joka ei kuitenkin jostakin syystä oikein ollut mieleinen ja Garrard saikin pian tehtäväkseen purkaa koru osiin ja valmistaa siitä uusi tiara. Kuningataräiti käytti tiaraa nuoruudessaan melko runsaasti ja kuten kuvasta näette, hän käytti sitä 1920-luvulle tyypilliseen tapaan otsalla. Myöhemmin tämäkin tiara siirtyi prinsessa Margaretin käyttöön ja tutumpaan asentoon päälaelle. Prinsessa Margaretilla tiara pääsi aktiiviseen käyttöön ja prinsessa lainasi tiaraa myös poikansa morsiamelle näiden hääpäivänä. Prinsessan kuoltua tiara palasi mitä ilmeisimmin kuningatar Elisabetin hallinnoimaan kokoelmaan ja on sittemmin lainattu siis herttuatar Catherinelle.
Valtiovierailuillallisella herttuatar Catherinella nähtiin myös muita merkittäviä jalokiviä. Korvissaan herttuattarella oli jo muutamaan otteeseen aiemminkin nähnyt timanttikorvakorut, joiden sanotaan olevan lainassa kuningattarelta. Niistä ei kuitenkaan tiedetä juuri enempää. Ranteissaan herttuattarella sen sijaan oli tunnetummat korut, joista oikeassa ranteessa oleva hieman kapeampi koru on peräisin alunperin kuningatar Elisabetin isoäidiltä kuningatar Maryltä. Jalokivien runsaasta käytöstä tunnetulla kuningatar Maryllä oli runsaasti pantamaisia timanttikaulakoruja ja herttuattaren käsirengas on yksi niistä. Ranteessa pidettävään muotoon sen muutti ilmeisesti kuningataräiti, joka käytti sitä myös vanhemmalla iällä. Vasemmassa ranteessa sen sijaan nähtiin erityisen arvokas laina, sillä timanttikäsirengas oli prinssi Philipin häälahja vaimolleen ja siihen käytetyt jalokivet otettiin prinssi Philipin äidille kuuluneesta tiarasta. Kuningatar käyttää korua edelleen silloin tällöin, joten kyseessä oli hyvin merkittävä laina.
Vuoden 1947 häälahjasaaliista herttuatar Catherinelle on lainattu myös platina- ja timanttikaulakorua, jonka kuningatar Elisabet sai häälahjaksi Hyderabadin hallitsijalta (Nizam of Hyderabad) ja sen seuraksi kuului alunperin myös tiara. Se on kuitenkin sittemmin purettu toisen tiaran tieltä, mutta tätä Cartierin kokoelmasta itse valitsemaansa kaulakorua myös kuningatar käyttää edelleen.
Viimeisin laina kuninkaallisesta kokoelmasta nähtiin eilen, kun herttuatar Catherine osallistui Lontoossa hyväntekeväisyysgaalaan. Erdemin kukkakuosinen iltapuku sai yleisöltä lievästi sanoen kriittisen vastaanoton, mutta timantti- ja safiirikorvakorut sitä vastoin ylistystä. Nämä jälleen kuningataräidiltä peräisin olevat korvakorut ilmestyivät julkisuuteen pian kuningas Yrjö VI:n kruunajaisten jälkeen ja kuningataräiti Elisabet käytti niitä lähes loppuun saakka (kuvassa juhlimassa omaa 93-vuotispäiväänsä).
Kuten huomaamme, monet herttuattaren korut tulevat juuri kuningataräidin kokoelmasta ja tällä on varmasti runsaasti symbolista merkitystä. Ensinnäkin yleisölle kerrotaan herttuattaren olevan kunnioitettu ja arvostettu osa kuninkaallista perhettä ja yhteydellä pidettyyn kuningatarpuolisoon luodaan katseita jo tulevaan. Lisäksi kuningataräidin julkisuuskuva oli melkoisen särötön ja häntä kunnioitettiin, joten häneen on merkittävästi turvallisempaa kytkeä herttuattaren julkisuuskuva, kuin vaikkapa prinsessa Margaretiin. Ja kuten olemme huomanneet, prinsessa Dianaan hovi ei ole halukas herttuatarta yhdistämään, vaan pääasiassa yhteydet anoppiin ovat yksityisiä kytköksiä prinssi Williamin kautta. Kuningataräidin koruilla on myös runsaasti tunnearvoa, sillä hän oli erityisen läheinen prinssi Charlesille. Kuningataräiti Elisabetin koruja onkin nähty myös herttuatar Camillalla ja allaolevassa kuvassa näette herttuattaren kihlasormuksen kimaltelemassa kuningataräidin sormessa.
Jos olette seuranneet kuningatar Elisabetin koruvalintoja, olette ehkä huomanneet, että erityisesti kuningattaren rintaneulat välittävät viestejä. Erityisen usein kuningattaren rintapielessä kimaltelee koru, jonka hän tai kuningataräiti on saanut lahjaksi vierailuun liittyvältä taholta ja tällaisia koruja myös herttuatar Catherine on päässyt lainaamaan. Kanadassa vuonna 2011 herttuattaren takkia koristi timanteista koostuva vaahteranlehti ja Uudessa-Seelannissa 2014 puolestaan saniaisen oksa. Kuninkaallisilla monet korut liittyvät tiukasti työhön, eikä niitä käytetä vain kaunistukseksi. Koruilla voi olla merkitystä sellaisenaan ja toisaalta ne kuuluvat aseman tuomaan rooliin. Herttuatar Catherine on keväällä ollut kuninkaallisen perheen jäsen viisi vuotta ja vaikka hänen työmääränsä ei ole edelleenkään liiemmin lisääntynyt, osin tehtävät ovat muuttuneet merkittävämmiksi. Herttuattaren rooli on vakavoitunut prinssi Williamin statuksen myötä ja runsaampi perintökorujen käyttö liittyy selvästi tähän kehitykseen.
Loppuun vielä kuriositeettina kaksi merkityksellistä korua kuninkaallisen kokoelman ulkopuolelta. Varsinkin avioliittonsa alkuaikoina herttuatar Catherinella nähtiin usein kultainen ranneketju, jonka riipuksessa on toisella puolella hänen oma monogramminsa. Toista puolta taas koristaa Cornwallin herttuatar Camillan monogrammi, C-kirjain kruunun alla, kuten Catherinellakin ja ketju olikin lahja tulevalta anoppipuolelta.
Ja koska myös herttuatar Catherinen omat vanhemmat ovat varakkaita, vaatteiden, kenkien ja laukkujen lisäksi kuninkaalliseen edustustyöhön sopivaa materiaalia voi löytyä lainaksi myös oman äidin korulippaasta. Sunnuntaina uuden Bond-elokuvan Spectren ensi-illassa herttuattaren korvissa kimalsivat topaaseista ja timanteista koostuvat kauniit korvakorut, jotka näimme ensimmäisen kerran Carole Middletonin korvissa vanhimman tyttärensä ja prinssi Williamin häissä.
Herttuatar Catherinen ja muidenkin kuninkaallisten koruista kiinnostuneille blogivinkkeinä The Court Jeweller, The Royal Order of Sartorial Splendor, The TiaraPedia ja tarkkasilmäisen Annan HRH Catherine The Duchess of Cambridge -blogit, joista on jälleen ollut korvaamatonta apua postausta kootessa.
Hovikirjeenvaihtaja - Kuninkaalliset uutiset, ilmiöt ja henkilöt 
Catherine käyttää koruja tyylikkäästi. Kuninkaallisten tapa koristautua on joskus hätkähdyttäävää ja kovin runsasta. Nuorempi polvi on maltillisempaa . Mielestäni 20-luvulla otettu kuva kuningataräidistä tiara otsalla on mielenkiintoinen. Erilaisia otsalla pidettäviä kevyitä pantoja käytettiin, mutta että suurehko tiarakin . Hyvin kauniilta se näytti ja voisi nykyäänkin olla piristävä tapa käyttää tiaraa.
TykkääTykkää
Kate ei tosiaan kasaa koruja ylleen ja minäkin tykkään tyylistä. Ison kaulakorun kanssa pienet korvikset ja toisinpäin, pääsee korutkin paremmin oikeuksiinsa. Ainut mitä ihmettelen ja ihmettelen sitä kyllä kaikkien kuninkaallisten kohdalla, on tuo tapa käyttää kahta käsirengasta yhtäaikaa. Siis, että molemmissa käsissä on rannerengas ja usein vielä aika isot ja eri kokoiset. Sitä en osaisi itse tehdä.
1920-luvulla tosiaan aika yleisesti käytettiin tiaroita noin, oikein kaunis esimerkki on minusta myös Monacon ruhtinas Albertin isänäiti, prinsessa Charlotte:
Ja itseasiassa eräänlainen otsapantaversio nähtiin Ruotsissa taannoin, kun prinsessa Madeleine asetteli akvamariinitiaransa aika alas. Minä tykkäsin, mutta monen mielestä jo aiemmin kyklooppitiarana tunnettu tiara oli nyt vielä pahempi.
TykkääTykkää
Mielenkiintoinen postaus jälleen, kiitoksia. 🙂
Itsekin pidän Katen tyylistä käyttää koruja maltillisesti ja hienostuneesti. Perintökoruja on aina hienoa nähdä, sillä niillä on niin paljon historiaa ja ne jotenkin tuntuvat olevan oleellinen osa kuninkaallisia perheitä. Jos niitä ei käytettäisi, jäisi myös osa historiaa pois. Katen käyttämistä tiaroista pidän enemmän Lootuksenkukkatiarasta kuin Halo tiarasta. Suuri timanttikoru ei mielestäni näyttänyt kovin hyvältä Katella, mutta ehkä se olisi näyttänyt paremmalta, jos hiukset olisivat olleet kiinni. Tuuheat, auki olevat hiukset ja suuri koru olivat jo yhdessä liikaa.
Kihlasormus on kyllä kaunis ja on ihanaa, että William antoi sen Katelle. Safiiritimanttikorvakorut ovat myös hyvin kauniit. Niin olivat kyllä alkuperäisetkin. 🙂
TykkääTykkää
Tanskan kuningatar Margareeta sanoo mainiossa Kungliga Juveler -dokumentissa muistaakseni suunnilleen näin: ”Emme laske karaatteja, laskemme vuosisatoja”. Se kuvaa aika hyvin sitä, miten upeita nuo korut ovat! Karaatteja riittää, mutta juuri mainitsemaasi historiaa ja muuta merkitystä on myös mukana yllinkyllin. Ja on aina mukavaa nähdä, että joku tietty koru ei ole kadonnut kokoelmasta, vaikka sitä ei oltaisikaan vuosikymmeniin nähty, kuten esim. Katen tiaroiden kohdalla.
Kaulakoru oli minustakin Katelle liikaa. Hänen tyyliinsä eivät noin isot korut kuulu ja jotenkin ei näytä oikein olevan niiden kanssa kotonaan. Ja tosiaan hiukset eivät ainakaan auttaneet asiaa yhtään. Minusta on kiva, että Dianan korviksista on tehty noin ”arkiset” versiot, että niitä voi päästä näkemään usein. Ja sitten toisaalta taas juhlaan löytyy vaihtoehtoja, kuten molemmat riippuvat lainakorvikset kuningattaren kokoelmasta.
TykkääTykkää
Madelein on kaunis kuvassa ja tiara sopii hänelle hyvin,mutta totta on,että kyklooppimaisuus vain korostuu.
TykkääLiked by 1 henkilö