Kuninkaalliset hääpuvut -näyttely – Kuningatar Silvia

Kuninkaanlinnassa Tukholmassa on ollut lokakuusta lähtien esillä monen kuninkaallisia seuraavan unelmanäyttely, sillä linnassa on päässyt kuningas Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian 40-vuotishääpäivän kunniaksi tutustumaan kuningattaren, sekä kruununprinsessa Victorian, prinsessa Madeleinen, prinsessa Sofian ja prinsessa Lilianin hääpukuihin. Hovikirjeenvaihtaja pääsi paikanpäälle vihdoin viikonloppuna ja poistui kolme tuntia ja yli seitsemänsataa valokuvaa myöhemmin hyvin onnellisena. Upea näyttely, upeat puvut ja upea fiilis! Etukäteen toivottiin erityisesti kuvia pukujen ja asusteiden yksityiskohdista ja niiden lisäksi painoin näyttelyssä mieleen huomioita, joita syntyi pukuja livenä ja kuvissa vertaillessa. Koska materiaalia on paljon, jaan kuvat useampaan postaukseen ja toivon, että jaksatte olla näistä edes suunnilleen yhtä kiinnostuneita, kuin minäkin! Ensimmäisenä vuorossa on kuningatar Silvian hääpuku ja sen jälkeen käsitellään prinsessat yksitellen, sekä morsiuspukujen lomassa muita esillä olleita esineitä ja pukuja.

Kuninkaanlinnan valtaistuinsaliin rakennettu Kungliga brudklänningar 1976 – 2015 -näyttely on hienosti toteutettu. Kukin puku seisoi omalla korokkeellaan kauniin katoksen alla ja pukujen seurana on myös kenkiä ja muita asusteita, sekä muutamia muita pukuja. Tiaroita emme tälläkään kertaa pääse näkemään, mutta myös hunnut olivat esillä omassa vitriinissään. Niiden asettelu ei ollut kovin kaunis, eikä välttämättä informatiivinenkaan, mutta itse hääpukujen kohdalla ei ole sijaa moitteille. Puvut oli korotettu sen verran ylemmäs, että ne näkyivät hyvin, mutta mittasuhteet olivat kuitenkin vielä hyvin arvioitavissa. Jokaista koroketta pääsi vapaasti kiertämään ja tarkastelemaan pukuja kaikista kulmista ja puvut olivat niin lähellä, että halutessaan niihin olisi voinut helposti koskea. Ja kylläpä olisinkin halunnut! Ihan sai töitä tehdä, ettei käsi ojentunut tunnustelemaan materiaaleja.

Hääpukujen ja huntujen lisäksi esillä olivat prinsessa Madeleinen ja prinsessa Sofian ns. kakkospuvut, kruununprinsessa Victorian ja prinsessa Madeleinen upeat Elie Saab -iltapuvut häitä edeltävältä illalta, sekä kutsuja, ruokalistoja ja vähän tietoa pukujen suunnittelusta ja suunnittelijoista, sekä morsiuskimpuista. Näyttelyvieraat saivat mukaansa pienet laitteet, joista saattoi kuunnella ruotsiksi tai englanniksi oppaan selostusta eri kohteista. Näyttelyyn oli äärimmäisen helppoa ja miellyttävää tutustua ja se oli kyllä ainakin minulle ehdottomasti matkan arvoinen kokemus. Näyttely on avoinna huhtikuun 23. päivään saakka (aukioloa on pidennetty, kiitos tiedosta Millapeu!), joten vielä ehtii mainiosti. Kannattaa kuitenkin tarkistaa linnan ja näyttelyn poikkeusaukioloajat ennenkuin varaa matkaa. Linkki löytyy blogin sivupaneelista. Lipun sai helposti ostettua netistä, mutta ainakaan aamulla ei vielä ollut pitkää jonoa varsinaiselle tiskillekään. Muistakaa myös poiketa linnanpuodissa, josta saa ostettua näyttelyyn liittyvää kirjasta 50 kruunun hintaan. Jos ei itse pääse paikanpäälle, kannattaa suunnata Hovikirjeenvaihtajan Facebookiin, jossa arvotaan yksi kappale kyseistä teosta tämän postaussarjan aikana!

Sitten pukuihin. Kuningatar Silvian morsiuspuku oli tietenkin juhlan aiheen huomioon ottaen, sekä kuningattaren aseman vuoksi aseteltu salin etuosaan. Diorin Marc Bohanin suunnittelema puku on valmistettu norsunluunvalkoisesta duchesse-satiinista ja puvussa on noin kolmen ja puolen metrin mittainen laahus. Kuningatar yhdisti tunnetusti pukuunsa perintöhunnun, jota olivat käyttäneet kuninkaan sisarista prinsessat Désirée ja Margaretha ennen häntä. Hieman harvemmin toistettua tietoa oli puolestaan se, että myös puvun laahus oli kierrätetty prinsessa Birgitan ja prinsessa Désiréen hääpuvusta (siskokset käyttivät samaa pukua). Puvun valmistusprosessi Pariisissa oli suuri salaisuus ja tuleva kuningatar piipahtikin paikalla hyvin matalalla profiililla. Suurimmaksi osaksi puvun istuvuutta kokeiltiin samankokoisen mallin yllä ja jos joku kysyi, mikä puku oli kyseessä, suunnittelija Bohan kertoi asun olevan tulossa tekeillä olevaan elokuvaan.

Äärimmäisen yksinkertainen puku on näyttänyt kuvissa aina kauniilta, mutta kovasti aikansa tuotteelta, eikä mielikuva muuttunut pukua livenä tarkastellessa. Kangas oli säilynyt kauniina, mutta puvun yksinkertaiset linjat veivät katsojan suoraan 1970-luvulle. Aivan yhtä tasapaksulta puku ei tosin nuken yllä näyttänyt, vaan vyötärökin erottui ja lisäksi huomio kiinnittyi helman kauniisen muotoon. Laahuksen alle jäävä puvun oma helma oli kuin nurinpäin käännetty kalla-lilja ja puvun sivuprofiili siten todella kaunis. Lisäksi viittamainen laahus oli istutettu kauniisti puvun selkäosaan ja se olikin oikeastaan paljon kauniimpi osa pukua, kuin etupuoli. Läheltä tarkastellessa huomasi hyvin myös puvun kauniit saumat, jotka puvun yläosassa olivat hyvin näkyviä.

Gallerioiden kuvat voi klikata suuremmiksi ja selata niitä erillisessä näkymässä. Pahoittelen kuvien hieman vaihtelevia värisävyjä ja heijastuksia, kuvausolosuhteet olivat paikoin aika hankalat.

Pukujen lisäksi myös morsiushunnut olivat esillä, mutta ne oli siis aseteltu lasivitriiniin. Huntujen pitsikuviot olivat kauniisti esillä, mutta ryppyiset ja jotenkin nuhjuiset oranssit taustat eivät muuten luoneet niille kovin kaunista kehystä. 1800-luvulta peräisin olevaa perintöhuntua, jota sekä kuningatar Silvia, että kruununprinsessa Victoria käyttivät, on toki tarpeellistakin suojella. Samoin on hyvin ymmärrettävää, etteivät tiarat olleet näytillä, vaikka toki niitä kaikki taisivat toivoa. Vitriinissä alunperin kuningatar Sofialle kuuluneen hunnun kaunista pitsiä rusetteineen ja kukkineen oli helppo tutkia ja erityisesti huomion kiinnittikin kuvion monimutkaisuus, sillä etäältä katsottuna pitsi usein helposti sotkeutuu vain yhdeksi massaksi.

Kuningatar Silvian morsiuslasten puvuista esillä oli kaksi tyttöjen mekkoa, jotka toistivat kuningattaren puvun yksinkertaista tyyliä. Puvut on valmistettu kauniista, hieman kiiltäväpintaisesta kankaasta ja ne ovat kauttaaltaan pienten palluroiden peitossa. Pukujen seurana oli muovikukista valmistettu kopio poikien kantamasta kukkasauvasta.