Ruotsin kuninkaallisen perheen vuotuisista juhlista tärkein, eli Tukholmassa torstaina 10. joulukuuta järjestettävä Nobel-gaala kolkuttelee jo ovella. Kuninkaallinen perhe pukeutuu juhlaan parhaimpiinsa ja naisilla asuun kuuluu aina tiara. Kesäkuisten häiden seurauksena Ruotsin kuningasperheessä on nyt jo kolme prinsessaa ja jos perinteiseen tapaan myös kuningas Kaarle Kustaan sisar, prinsessa Christina osallistuu, pääsemme näkemään viisi tiaraa yhdellä kertaa. Ja koska kyseessä on Ruotsin hovi, meitä hemmotellaan tuplatiaroilla, sillä itse palkintoiltaa seuraa kuninkaan tarjoama juhlaillallinen perjantaina. Jos siis oikein tuuri käy, saatamme nähdä kahden illan aikana jopa kymmenen tiaraa! Onneksi Ruotsin kokoelmassa on mistä valita ja lyömmekin nyt tässä ja jatkopostauksessa kaksi kärpästä yhdellä iskulla tutustuen Ruotsin kokoelmaan ja samalla hiukan arvaillen, mitä mahdamme Nobeleissa nähdä. Veikkauksia kehiin!
Nobel-illan ehdoton kuningatar on tietenkin aina itse kuningatar Silvia. Kuningattaren tapana on esiintyä tilaisuudessa erittäin upeissa asuissa ja hiuksillaan kuningatar on tupannut kantamaan tiaroita sieltä kokoelman suurimmasta päästä. Viime vuosina valinnat ovat kuitenkin supistuneet aika pitkälti tasan kahteen tiaraan.
Leuchtenbergin safiiritiara on Ruotsin kuningashuoneen tiarakokoelman toiseksi suurin tiara. Kukkien muotoon asetelluista timanteista ja yhdestätoista kookkaasta safiirista koostuva tiara kuului alunperin Baijerin prinsessa Augustalle. Prinsessa oli Ranskan keisarinna Joséphinen, Napoleon I:n ensimmäisen vaimon, miniä ja yleisesti uskotaan, että upea tiara oli häälahja Napoleonilta itseltään. Nimensä tiara sai kuitenkin herttuakunnalta, jonka prinsessan isä antoi uudelle vävylleen. Ruotsiin tiara päätyi prinsessa Augustan vanhimman tyttären, prinsessa Joséphinen, mukana, kun hänestä tuli Ruotsin kuningatar Josefina naituaan kuningas Oskar I:n. Kun tutustemme kokoelman muihin tiaroihin, huomaatte, että monilla muillakin on kytköksiä Ranskaan.
Koostaan huolimatta Leuchtenbergin safiiritiara on ilmeisesti melko helppo käyttää, sillä sen runko on hyvin taipuisa. Tiara kuuluukin selvästi kuningatar Silvian suosikkeihin ja siihen kuuluvat kaulakoru, korvakorut, rintakoru ja hiuskoristeet pääsevät myös usein käyttöön. Tiaraa tosin näemme vain kuningatar Silvialla ja aiemminkin se on muutamia harvoja poikkeuksia lukuunottamatta esiintynyt vain kuningattarien hiuksilla.
Toinen kuningatar Silvian vakiotiaroista Nobel-juhlissa on niin kutsuttu Kuningatar Sofian tiara, joka tunnetaan myös hieman kuvaavammalla nimellä Nine Prong Tiara eli yhdeksänhaarainen tiara. Yli viidestäsadasta timantista koostuva tiara on hieman tuollaista missityyliä ja muodoltaan melkoisen huomiotaherättävä. Lisäksi tiara on ilmeisesti hyvin jäykkä ja sen istuttaminen päähän aika hankalaa. Nimensä tiara sai Ruotsin kuningatar Sofialta, kuningas Kaarle Kustaan isoisän isoäidiltä, jolle tiara valmistettiin hovin mukaan vuonna 1860. Kuten Leuchtenbergin safiiritiara, myös Kuningatar Sofian tiara kuuluu Ruotsin kuningasperheen säätiöityyn jalokivikokoelmaan, mikä tarkoittaa, ettei tiaroita voi myydä, eivätkä ne ole kenenkään yksityisomaisuutta. Tiaraa onkin nähty jonkin verran myös muiden, kuin kuningatarten hiuksilla, mutta safiiritiaran tapaan myös tämä tiara on nykyään pääasiassa vain ja ainoastaan kuningatar Silvian käytössä.
Jos rahaa pitäisi laittaa likoon kuningatar Silvian Nobel-tiaran puolesta, tänä vuonna veikkaisin kuningatar Sofian tiaraa. Viime vuosina nämä kaksi tiaraa on nähty lähes vuorovuosina ja koska viime vuonna kuningatar käytti safiiritiaraa ja näimme sen myös kesällä prinssi Carl Philipin ja prinsessa Sofian häissä, nyt taitaa olla timanttitiaran vuoro. Mutta jos olette allekirjoittaneen tapaan enemmän safiiritiaran faneja, ei huolta, sillä sen näemme sitten toivottavasti seuraavana iltana, jolloin palkitut kutsutaan juhlaillalliselle kuninkaanlinnaan.
Kolmas periaatteessa mahdollinen tiara kuningatar Silvialle on Ruotsin kuningasperheen perinteisenä häätiarana paremmin tunnettu Kameetiara. Kuningatar on käyttänyt sitä Nobel-gaalassa muutamia kertoja, mutta edellisestä käyttökerrasta on jo vuosia. Kruununprinsessa Victorian häiden myötä tiarasta taisi tulla ehkä sen verran tunnettu osa kruununprinsessan ikonista häälookia, ettei sitä ole enää aivan helppoa yhdistää tavalliseen iltapukuun. Toisaalta kruununprinsessa Victoriakaan ei ole tiaraa käyttänyt häidensä jälkeen, joten en odota näkeväni tätä torstaina tai perjantaina.
Henkilökohtaisesti Kameetiara on minusta aivan upea häätiara, mutta ei toimi missään muussa käytössä. Kuninkaalliseksi tiaraksi hyvin poikkeuksellisen näköinen tiara koostuu keltakultaan upotetuista helmistä, sekä kameekoruista ja se on muodoltaa lähes kruunumaisen pyöreä ja korkea. Tämänkin tiaran alkuperä on Ranskassa, jossa keisarinna Joséphine sai sen ilmeisesti lahjaksi mieheltään keisari Napoleonilta 1800-luvun ensimmäisinä vuosina ja Leuchtenbergin safiiritiaran tapaan myös Kameetiara matkusti pohjoiseen keisarinnan tyttärentyttären prinsessa Joséphinen mukana. Jossakin vaiheessa tiaran seuraan liitettiin muitakin koruja, kuten korvakorut, kaulakoru, rintaneula, sekä kaksi käsirengasta.
Kruununprinsessa Victorialla Nobel-gaalan tiaravaihtoehtoja on enemmän kuin äidillään. Ensimmäisenä tulee tietenkin mieleen kruununprinsessan varsinainen tavaramerkki, siipimäinen Baden Fringe -tiara, jonka saimme nähdä viime vuonna. Piikikäs timanttitiara on ehdottomia suosikkejani ja sopii kruununprinsessa Victorialle erinomaisesti. Fringe-tiarat ovat aivan oma tiaralajinsa ja useista kuninkaallisista kokoelmista löytyy ainakin yksi. Fringeissä on yleensä aina vain värittömiä timantteja ja tiara muoto on eräänlainen auringonsäde, Baden fringessä säteitä on 47. Kruununprinsessa Victorian käytössä ole versio tuli Ruotsiin toisen Victorian, Badenin prinsessa Victorian mukana, kun tämä nai kuningas Kustaa V:n 1881. Ruotsin kuningasperheessä myös kaulakoruksi muokkautuvaa korua ovat käyttäneet useammatkin prinsessat, mutta yleensä näemme sen juuri kruununprinsessa Victorialla ja varmin arvaus Nobeleihin voisikin olla Baden Fringe.
Kruununprinsessa Victoria on kuitenkin äitiään ja sisartaan prinsessa Madeleinea reippaampi valitsemaan erilaisia tiaroita, joten torstaina saatamme nähdä jotain aivan muutakin. Yksi Ruotsin kokoelman varmasti tunnepitoisimmista tiaroista on kruununprinsessan omaan kokoelmaan kuuluva laakerilehtitiara, jonka hän peri edesmenneeltä prinsessa Lilianilta. Olemme nähneet tiaran kruununprinsessalla vain kerran, prinsessa Madeleinen ja Christopher O’Neillin häissä, mutta prinsessa Lilianilla näimme timanttitiaraa myös Nobeleissa. Muodoltaan korkea tiara on aika hankala, mutta koska Ruotsin hovissa on selvästikin taitavia kampaajia, tiara pääsee silti oikeuksiinsa.
Ranskalaisen Boucheronin valmistamassa tiarassa timantit on istutettu kultaan ja hopeaan muodostaen laakerinlehtiseppelettä muistuttavan korun, jota voidaan käyttää myös kaulakoruna. Prinsessa Lilianille tiara päätyi hänen puolisoltaan prinssi Bertililtä, joka puolestaan oli perinyt tiaran äidiltään, prinsessa Margaretilta. Vain 38-vuotiaana kuollut prinsessa oli saanut tiaran häälahjaksi miehensä isoäidiltä, kuningatar Sofialta.
Niin laaja, kuin Ruotsin kuningasperheen tiarakokoelma onkin, on siinä silti omat haasteensa. Kokoelmaan kuuluu useampiakin erikoisia tiaroita ja verrattuna esimerkiksi Alankomaiden kokoelmaan, kaikki tiarat eivät ole ollenkaan yhtä monikäyttöisiä. Erikoisia, mutta kauniita tiaroita, edustaa kruununprinsessa Victoriallakin usein nähty terästiara, joka tosiaan nimensä mukaisesti on valmistettu kiillotetusta teräksestä ja säihkeestä huolimatta tiarassa ei ole ainuttakaan jalokiveä! Runko tosin on kullattua messinkiä, mutta sulkamaiset teräsosat ovat tämän Ranskan hovista peräisin olevan tiaran tärkein ja kaunein osa. Tiaraan kuuluu myös kaulakoru ja korvakorut, mutta niitä emme yleensä kruununprinsessa näe. Ja jos mielenkiintoinen tarina pitää paikkansa, emme välttämättä näkisi koko parisataa vuotta vanhaa tiaraa ollenkaan, ellei nuori kuningatar Silvia olisi sattumalta löytänyt sitä yhdestä linnan komerosta, johon se oli ollut vuosikausiksi unohdettuna.
Neljäs tiara, joka useiden käyttökertojensa valossa voisi olla mahdollinen vaihtoehto kruununprinsessa Victorian Nobel-lookiin, on niin sanottu Kuusinappinen tiara. Ruotsin kuningashuoneen kokoelmaan kuuluu kaksi varsin erikoista, nappitiaroiksi ristittyä timanttitiaraa. Nimen kuultuaan ei ole vaikeaa arvata, että tiaroiden tärkein osa ovat timanteista koostuvat napit, jotka on kiinnitetty runkoon. Hovin mukaan napit ovat peräisin Ruotsin ensimmäisen Bernadotte-kuninkaan Kaarle XIV Juhanan kruunusta, johon ne mahdollisesti saatiin kuninkaan gaalaunivormusta. Napit ovat siis ainakin 200 vuotta vanhoja ja osa napeista, joita on käytetty Kuusinappisen tiaran lisäksi Nelinappiseen tiaraan, saattaa olla jopa vanhempia.
Kumpikaan nappitiaroista (esittelen nelinappisen lähemmin jatkopostauksessa, jossa käsittelemme prinsessa Madeleinen ja prinsessa Sofian mahdollisia tiaroita) ei ole liiemmin kerännyt suosiota yleisön joukossa. Niistä näkyy ehkä hieman turhan selvästi, että tiarat on koottu ”jämäpaloista”, eivätkä ne ole siistejä kokonaisuuksia. Kuusinappisen tiaran timanttinapit on istutettu runkoon, jossa nappien alla on kaksi erimittaista ja erinäköistä timanttiriviä ja kruununprinsessa Victoria on joskus lisännyt mukaan vielä kolmannenkin timanttirivin. Kuusinappinen tiara koottiin mahdollisesti prinsessa Liliania silmällä pitäen ja sitä ovat käyttäneet hänen ja kruununprinsessa Victorian lisäksi myös ainakin kuningatar Silvia ja prinsessa Madeleine. Useimmin se on kuitenkin viime vuosina nähty prinsessa Christinan päässä ja uskallan arvata, että jos ja kun prinsessa perinteiseen tapaan osallistuu Nobel-gaalaan, näemme Kuusinappisen tiaran hänellä. Kruununprinsessa Victorialla on useampiakin potentiaalisia tiaroita, mutta oma toiveeni on ehdottomasti Prinsessa Lilianin laakeriseppeletiara. Nettihuhujen mukaan kruununprinsessan asu olisi tänä vuonna ruotsalaisen Fadi el Khouryn käsialaa (Kaikki muistanevat kruunuprinsessan saman suunnittelijan puvun prinsessa Madeleinen häistä!) ja sitä varten on Ruotsiin toimitettu harmaata silkkiorganzaa, mihin timanttitiara sopisi upeasti. Perjantain juhlaillallisella saattaisi sitten olla vuorossa joko terästiara tai Baden Fringe -tiara, ihan kruununprinsessan tilaisuuteen valitsemasta iltapuvusta riippuen.
Huomenna tarkastelemme prinsessa Madeleinen ja prinsessa Sofian mahdollisia tiaravalintoja ja käymme läpi vielä ne kokoelman tiarat, joita emme luultavasti tule tällä kertaa näkemään!
(Viime vuonna tarkastelimme kuningattaren ja prinsessojen aiempien vuosien asuja, ne löydät täältä ja täältä, sekä täältä koosteen viimevuotisesta gaalasta.)
Hovikirjeenvaihtaja - Kuninkaalliset uutiset, ilmiöt ja henkilöt 
Mahtava kirjoitus, kiitos! Nämä tiara- sekä vaatespekulaatiot on ihan parhaimpia. Vieläkin muistelen näitä veikkauksia Sofian Ja Carl Philipin häistä. 🙂 Muistanko oikein viime vuoden Nobeleista, että Victorialla oli sama tiara molemmissa illoissa? Toivotaan, että tänä vuonna näkisimme Lilianin tiaran Victorian kutreila, kun edes kesän häissä sitä ei nähty.
TykkääTykkää
Muistat aivan oikein ja itseasiassa myös Madeleinella oli molempina iltoina sama. Mutta koska elän mielelläni toivossa, uskottelen itselleni, että tänä vuonna kaikilla (paitsi ehkä Christinalla) olisi tuplatiarat! 😀
Muistin myös vasta, että Silvialla oli viimeksi jälkimmäisenä iltana Connaught-tiara, joten eihän se varmaa ole, että näemme esim. Leuchentenbergin safiireita ollenkaan. Se olisi kyllä pettymys, tiara on upea.
TykkääTykkää
Täällä myös pidetään peukkuja laakeriseppele tiaran puolesta 😊
TykkääTykkää
Hyvä hyvä, olemme ihan yksimielisiä! 😀
Mitä veikkaat Silvialle? Entä Fendiina?
TykkääTykkää
Mä olen pohtinut, että olisiko se tiara Silvialle, joka nähtiin Vickanin ja Danielin häissä liian mahtipontinen? En löydä mistään sen nimeä. Olen myös tykännyt siitä ametisti-tiarasta, sellainen pannan omainen, mutta sitä tuskin enää Silvialla nähdään kun sitä on käyttänyt sekä Madde että Vickan. 🙂
TykkääTykkää
Braganza-tiara! Se on u-p-e-a, mutta kyllä liikaa Nobeleihin, joissa Silvia ei ole sitä koskaan käyttänyt. Siitäkin huomisen postauksen lopussa lisää, kokosin sinne kaikki ne tiarat, joita en usko/toivo näkeväni tänä vuonna kenelläkään. Ametistitiarasta myös huomenna lisää, toivon sitä Maddelle!
TykkääTykkää
Se on braganza tiara
TykkääTykkää
Se on braganza tiara
TykkääTykkää
Se on braganza tiara
TykkääTykkää
Se on braganza tiara
TykkääTykkää
Haluaisin nähdä Silvialla brasilialaisen tiaran , joka on kyllä epätodennäköistä, ja Victoria voisi päähänsä asetta Connaught-tiaran, koska en oikein ollut tyytyväinen siihen miltä se näytti Carl-Philipin häissä 😀
TykkääTykkää
Connaught ei tosiaan ollut kesällä oikein edukseen. En tosin tiedä, johtuuko se asettelusta, kampauksesta, vai siitä, että inhoan sitä… 😉 Ainakin se voisi Victorialle sopia hiukan paremmin vähän vähemmän tiukalla nutturalla, joten olisi mielenkiintoista nähdä se uudelleen.
TykkääTykkää
Connaught on tosiaan hieno tiara, mutta jotenkin se ei ole oikein päässyt edukseen, vaikka luulisi kampaajien osaavan taikoa sen vaikka miten päähän. Noi nappitiarat on musta jotenkin rumia, joten niiden käytön voisi jättää jo vähän vähemmälle 😀
TykkääTykkää
Connaught on mulle aivan liian korkea ja harva, mutta se voisi kyllä taittua, jos se aseteltaisiin paremmin ja parempaan kampaukseen. Yleensähän Ruotsin hovissa on ne upeimmat kampaukset, joten vähän hämmästyttää, että jotenkin Connaught ei koskaan toimi. Tai sitten se toimii kaikkien muiden mielestä, koska on ilmeisesti monien suosikki! 😀
Nappitiarat saisi laittaa todellakin eläkkeelle. Tai toimittaa jollekin taitavalle kultasepälle, joka tekisi niistä ihan oikeat tiarat, eikä tuollaisia kuumaliimapistoolilla askarreltuja.
TykkääTykkää
Minkähän näköinen se connaught tiara nyt olikaan? Ei mitään muistikuvaa..
TykkääTykkää
Connaught on tämä kuusenkoriste, huomisessa postauksessa lisää, koska tuomitsin sen ”ei Nobeleissa” -kategoriaan 😀
TykkääTykkää
Eikös tuosta Connaught-tiarasta pystykin irrottamaan noi riippuvat jutut korvakoruiksi? Tuskin maltan muuten odottaa huomista kirjoitusta ja Sofian ja Madden spekulointia 😀
TykkääTykkää
Joo, riippuvat osiot saa irti ja Maddella oli ne ainakin Estellen ristiäisissä. Lisäksi ne voi laittaa kaulakoruun, jossa Maddella on ollut ne usein ja ainakin joskus myös Victorialla ja muistaakseni Silviallakin.
Huomenna kaikki loput tiarat, valmistautukaa mielipiteisiin! 😉
TykkääTykkää
Madeleine on kyllä ainoa joka on saanut Connaughtin näyttämään hyvältä. Victorialla on paha tapa pitää hiuksia päänmyötäisinä, joten sen kanssa hovikampaajilla on tekemistä 😉
TykkääTykkää
Madden kohdalla oli harmi, että ilmeisesti Victorian häissä alunperin piti olla joku muu tiara, koska lehdistötiedotteessa oli väärä tieto ja lisäksi tiaran runko oli kiedottu edelleen Silviaa varten tummaan samettiin. Mutta muuten toimi kyllä ihan hyvin, jatkossa varmaan joskus nähdään uudelleen ja silloin takuulla kunnolla valmisteltuna.
TykkääTykkää
Taidan vielä veikkailla viime hetkillä itsekin tiaroja. 🙂 Silvialle toivoisin Leuchtenbergin safiiritiaraa, vaikka toinenkin on hieno. Olen samaa mieltä etten oikein osaa kuvitella kameetiaraa Nobel-juhlissa. Victorialle toivon prinsessa Lilianintiaraa tai fringe-tiaraa. Itse en välitä metallitiarasta tai nappitiaroista juurikaan. Nelinappinen tiara on kyllä kauniimpi kuin kuusinappinen.
TykkääTykkää
Vielä ehtii veikkailla! Mutta aivan pian juhlallisuudet alkavat ja näemme, miten pieleen tai (toivottavasti) oikeaan osuimme. 🙂
Leuchtenberg ja Braganza on mun ikuisuustoiveet Silvialle, muita ei tarvitsisi käyttää ollenkaan. Ehkä kuningatar tänä vuonna rikkoo kaavaa ja toistaa safiirit? Pidetään peukkuja. Victorialla minusta terästiara toimii, kun asu on sopiva, kuten tuo täydellinen beige Elie Saab tuossa vasemmanpuoleisessa kuvassa. Mutta selvästi tuota tiaraa ei ole ihan helppo yhdistellä, eikä se todellakaan toimi minään yleistiarana.
TykkääTykkää