Kuninkaalliset ystävät ja kollegat – henkilökohtaiset suhteet merkittävä hyöty etenkin nuoremmalle sukupolvelle

Prinssi William on parhaillaan historialliseksikin kutsutulla vierailullaan Lähi-idässä ja matkan ensimmäisellä etapilla isäntänä toimi Jordanian kruununprinssi Hussein. Hienoisesta ikäerosta ja asemasta kruununperimyksessä huolimatta prinssit kuuluvat samaan sukupolveen ja tulevat istumaan valtaistuimillaan ainakin osin samaan aikaan. Kensingtonin palatsi onkin korostanut prinssien välisten henkilökohtaisten suhteiden luomisen tärkeyttä yhtenä matkan kohokohdista. Euroopan kruununperilliset ovat tätä tärkeää suhdetoimintaa ylläpitäneet jo pidempään, joten on hyvä, että myös prinssi William on viime aikoina pyrkinyt mukaan joukkoon.

Ruotsin, Norjan, Tanskan kruununperilliset perheineen

© Sven Gj. Gjeruldsen – The Royal Court of Norway

Kun prinssi Williamin ja Cambridgen herttuatar Catherinen vuoden alkuun sijoittunut yhdistelmävierailu Ruotsiin ja Norjaan julkistettiin, erityisen innostuneesti otettiin vastaan tieto siitä, että herttuaparin seurana molemmissa maissa esiintyisivät kruununperilliset puolisoineen. Luonnollisesti tämä oli hyvin pitkälti protokollankin sanelema päätös, sillä kyseessä ei ollut valtiovierailu, eikä prinssi Williamin asema kruununperillisen kakkosena muutenkaan ole niin korkea, että kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia tai kuningas Harald ja kuningatar Sonja olisivat hänen ja herttuatar Catherinen seuralaisina ympäri Tukholmaa ja Osloa kulkeneet. Mutta oli perimmäinen syy mikä tahansa, Cambridgen herttuapari vietti suurimman osan ajastaan kruununprinsessa Victorian ja prinssi Danielin, sekä kruununprinssi Haakonin ja kruununprinsessa Mette-Maritin seurassa. Suurin piirtein saman ikäluokan edustajina ja kruununprinssi Husseinin tavoin tulevaisuudessa samaan aikaan valtionpäämiehinä toimivina, he olivat tärkeitä uusia tuttavuuksia brittikuninkaallisille.

Toki pariskunnat olivat tavanneet toisensa varmasti aikaisemminkin, sillä esimerkiksi kruununprinsessa Victoria ja prinssi Daniel osallistuivat herttuaparin häihin Lontoossa 2011 ja Norjan kruununprinssipari puolestaan saapui vieraiksi Windsoriin, kun Walesin prinssi Charles ja Cornwallin herttuatar Camilla avioituivat vuonna vuonna 2005. Saarelleen eristäytyneet brittikuninkaalliset eivät kuitenkaan varsinkaan nuorimman sukupolven osalta ole osoittaneet erityistä mielenkiintoa mantereen kollegoihinsa varsinaisten työtehtävien ulkopuolella ja välit ovat olleet mitä ilmeisimmin etäiset. Usein esimerkkinä käytetään Lontoon olympilaisissa raporttien mukaan tapahtunutta tilannetta, jossa jo katsomossa istuneet prinssi William ja prinssi Harry eivät meinanneet edes tunnistaa paikalle saapuneita prinssi Danielia ja prinssi Carl Philipiä.

On siis enemmän kuin aika luoda näitäkin suhteita, sillä hyödyt lienevät kiistattomia. Ensinnäkin kun henkilökohtaisista suhteista puhutaan, korostuu tietenkin niiden yksityisempi puoli. Meillä on tässä käsissämme hyvin pieni ja rajattu joukko ihmisiä, joiden asema etuineen ja haittoineen on täysin ainutlaatuinen. Kenelläkään muulla ei ole samanlaista kokemusta siitä, miltä oma tulevaisuus vaatimuksineen ja etuineen tuntuu, kuin toisilla kruununperillisillä – tässä eivät voi auttaa edes omat sisarukset. Samoin kiinteiden suhteiden edut puolisoille ovat erittäin tärkeitä, sillä jos tulevan hallitsijan rooliin syntyminen on lähes ainutlaatuista, on hänen puolisokseenkin ryhtyminen enemmän kuin eriskummallista. Esimerkiksi Monacon ruhtinatar Charlene on kertonut, kuinka suuri tuki Alankomaiden kuningatar Maxima on hänelle ollut ja kuinka ruhtinatar häidensä jälkeen ja uuden elämänsä alussa saattoi kääntyä aina tarvittaessa silloisen prinsessan puoleen. Tasa-arvoisissa Pohjoismaissa prinssi Daniel on varmasti hyötynyt samankaltaisesta avusta kruununprinsessa Mette-Maritin ja kruununprinsessa Maryn taholta, sillä välit pariskuntien välillä ovat läheiset.

Embed from Getty Images

Sen lisäksi, että kollegat voivat tarjota henkistä tukea, luonnollisesti yhteydet ovat eduksi myös työn kannalta. Kuninkaalliset toimivat valtiovierailuilla ja muissa seremoniallisissa tapaamisissa oman maansa diplomaattisena kärkenä ja kuten olemme esimerkiksi Brexit-äänestyksen jälkimainingeissa huomanneet, heitä käytetään tehtävässä mielellään. On vaikea keksiä haittoja sille, että valtionpäämiehet tuntevat toisensa ennalta ja tapaavat mielellään. Myös ennen valtaannousua suhteista on luonnollisesti hyötyä, sillä rajat ylittävä yhteistyö toimii myös vaikuttamis- ja hyväntekeväisyystyön tasolla. Erityisesti median ja yleisön suhteen huomioarvo on todella suuri, kun useampi kuninkaallinen esiintyy yhdessä. Esimerkiksi Cambridget Pohjoismaissa olisivat keränneet itsekin katseet, mutta paikallisten kruununperillisten paikallaolo takaa, että vierailusta puhutaan vielä pitkään. Tulevien hallitsijoiden näkeminen yhdessä on myös hovien itsensä toivomaa PR:ää, sillä aina tärkeä jatkuvuus ja tulevaisuus korostuvat näissä yhteiskuvissa. Neljäs yhteistyökenttä ovat mediasuhteet, jossa henkilökunnan osalta on ainakin aikaisemmin ollut hovien välistä yhteistoimintaa ja kokemusten ja toimintatapojen jakamista. Samaa kokemusten jakamista monet toivoivat myös Ruotsin ja Norjan kruununperillisparien ja Cambridgen herttuaparin välillä heidän yhteisinä päivinään.

Nykyään, kun kuninkaallisten perheiden nuoret etsivät itselleen puolison tavallisen kansan keskuudesta, kotimaasta tai ulkomailta, suhteet oikeasti vaativat työtä, kuten mitkä tahansa ystävyyssuhteet. Aiemmilla sukupuolilla oli siinä mielessä helpompaa, että sukusiteet loivat automaattisia yhteyksiä hovien välillä. Kuten tiedämme, esimerkiksi elossa olevista kuninkaallista Tanskan kuningatar Margareeta ja Kreikan kuningatar Anne-Marie ovat sisaruksia ja samoin Kreikan kuningas Konstantin ja Espanjan kuningatar Sofia, kuningas Felipen äiti. Tanskan kuningatar Margareeta on lisäksi Ruotsin kuningas Kaarle Kustaan serkku ja Norjan kuningas Haraldin pikkuserkku. Norjan kuningasperheellä on puolestaan sukusiteitä Isoon-Britanniaan kuningas Haraldin isänäidin myötä, samoin, kuin toki monilla muillakin Euroopan kuningashuoneilla. Kuningas Harald on niin ikään Belgian edellisen kuninkaan Albertin serkku ja hänen poikansa kuningas Philippe puolestaan Luxemburgin suurherttua Henrin serkku. Näinkin kiinteät sukusiteet kuitenkin helposti ja yllättävän nopeastikin etääntyvät uusien sukupolvien myötä, kuten monet meistä voivat todeta ihan omaa sukuaan tarkastellessaan.

Sukulaissuhteiden lisäksi kuninkaallisten vanhempi sukupolvi on tosin selvästi vaalinut myös ystävyyssuhteita. Kuningatar Margareeta viettää edelleen hiihtolomansa Norjassa ja tapaa yleensä ystäväänsä kuningatar Sonjaa. Tapaamiset hallitsijoiden ja jo vallastaan luopuneiden vanhempien kruunupäiden välillä näyttävät lämpimiltä erilaisissa juhlatilaisuuksissa, mikä on paitsi vuosikausien tuntemisen, mutta monilta osin varmasti myös aktiivisen työn tulosta.

Embed from Getty Images

Jostakin syystä brittikuninkaalliset ovat etäännyttäneet itsensä tästä mantereen ystäväpiiristä. Vielä prinssi Williamin ja prinssi Harryn lapsuudessa näimme kuvia, joissa prinssi Charles, prinsessa Diana ja pojat viettivät kesälomaansa yhdessä Espanjan kuninkaallisen perheen kanssa, mutta viime aikoina tämänkaltaiset kytkökset ovat loistaneet poissaolollaan. Joka ikisen isomman kuninkaallisjuhlan kohdalla keskustelu siirtyy hyvin äkkiä siihen, miksi brittejä ei taaskaan näy kutsuvieraslistalla tai miksi paikalle saapuvat aina ”vain” prinssi Edward ja Wessexin kreivitär Sophie. Sinänsä he toki ovat korkea-arvoisia vieraita, sillä prinssi on luonnollisesti hallitsijan poika ja varmasti osaansa esittävät myös pariskunnan muihin kuninkaallisiin perheisiin solmimat henkilökohtaiset suhteet lukuisien häiden ja muiden juhlien aikana. Yleisö kuitenkin odottaa paikalle yleensä prinssi Charlesia ja herttuatar Camillaa tai usein vieläpä mieluummin prinssi Williamia ja herttuatar Catherinea tai prinssi Harrya, nyt varmasti erityisen innokkaina tuoreen vaimon vuoksi. Nämä toiveet perustuvat pitkälti siihen, että nuoremmat kuninkaalliset ja prinssi Charles koetaan kiinnostavampina, mutta toisaalta yleensä myös muista monarkioista saapuvat vieraat ovat arvojärjestyksessä merkittävästi korkeammalla, kuin Britannian lähettämät osallistujat. Pahimmillaan edustajia ei nähdä ollenkaan, kuten tapahtui esimerkiksi Belgian kuningatar Fabiolan hautajaisissa, kuningas Kaarle Kustaan 70-vuotis- ja kuningatar Margareetan 75-vuotisjuhlissa, sekä tuoreimpana kruununprinssi Frederikin viisikymppisillä.

Yksi luonteva syy vetäytymiseen prinssi Charlesin osalta on varmasti ikä. Prinssi täyttää loppuvuodesta 70 vuotta, mikä on merkittävästi enemmän, kuin useamman eurooppalaisen hallitsijan ikä tällä hetkellä. Itseasiassa jos lasketaan, että Luxemburgin perintösuurherttuatar Stéphanien, joka siis lienee Euroopan kruununperillisistä ja näiden puolisoista, sekä joukkoon vielä tovi sitten kuuluneista nuorin, ja Belgian kuningas Philippen ikäero on 24 vuotta ja siihen väliin mahtuvat kaikki muut ryhmän jäsenet, on kuningas Philippeäkin 12 vuotta vanhempi prinssi Charles aivan omassa ryhmässään. Kruununperillisten keskenään järjestämiin viikonloppuihin ei siis hänellä oikein ole luontevasti asiaa, vaikka tervetullut varmasti olisikin.

© RVD, Jeroen van der Meyde

Nyt, kun valtaan ovat nousseet jo kuninkaat Philippe, Felipe ja Willem-Alexander, aiemmin ilmeisesti tasaisin väliajoin järjestetyt tapaamiset ovat ilmeisesti muuttaneet muotoaan porukan, mutta eivät aseman osalta. Viimeksi, kun olemme päässeet näkemään tilaisuudesta kuvan (postauksen alussa), olivat paikalla Norjan kruununprinssipari, Ruotsin kruununprinsessa Victoria ja Tanskan kruununprinssipari lapsineen, sekä Luxemburgin perintösuurhettuapari. Toisaalta, vaikka tällaisia tilaisuuksia ei enää koko joukolle järjestettäisikään, säilyvät suhteet esimerkiksi kummiuden myötä tiiviinä. Euroopan kummitädiksikin tituleeratulla kruununprinsessa Victorialla on kummilapsia lähestulkoon joka hovissa ja runsaasti kummikytkyjä on Pohjoismaiden lisäksi ainakin Hollannin ja Belgian hoveihin. Kuten meillä taviksillakin, kummisuhteet sitovat perheitä yhteen (mikä näkyy kuninkaallisilla esimerkiksi yksityisinä vierailuina ja yhteisinä lomina puolin ja toisin), mutta aivan erityinen etu lienee, että tuleva kuningas tai kuningatar saa lähipiiriinsä aikuisen, jolla on sama tausta ja samat kokemukset. En voi kieltää, ettenkö ajattelisi, että tällaisesta suhteesta vaikkapa Norjan kruununprinssi Haakoniin olisi ollut hyötyä myös prinssi Georgelle.

Embed from Getty Images

Prinssi Charles on siis luonnollisesti hiukan ulkopuolinen tässä joukossa, mutta koska prinssi Williamille on jo monella muullakin tavalla siirretty isänsä roolia tämän puolestaan omaksuessa hallitsijan roolia vähin erin, en näe, mikseivät prinssi William ja herttuatar Catherine voisi alkaa solmia näitä tulevaisuudessa tärkeitä suhteita nyt. Osin tämä tuntuu onneksi jo alkaneenkin, mistä tosiaan viimeisimpänä osoituksena postauksen innoittaneet tapaamiset prinssi Williamin ja kruununprinssi Husseinin välillä. Tutustumis- ja vierailukäynneillä nuoret prinssit olivat hyvin luonteva parivaljakko ja mikä olisikaan parempi reitti jalkapalloa rakastavan prinssin sydämeen, kuin mukava veljellinen bondaushetki potkupallon parissa? Prinssi Williamilta jäi nimittäin näkemättä Englannin 6-1 voittoon päättynyt ottelu Panamaa vastaan lentomatkan takia ja Jordaniaan laskeuduttuaan tuleva kuningas vaatii median edustajia kuolemanrangaistuksen uhalla olemaan paljastamatta pelin lopputulosta. Onneksi illalla virallisen ohjelman jälkeen tarjoutui mahdollisuus rojahtaa sohvalle ottelusta nauttimaan, sillä olihan uusi kaveri Hussein sen ystävällisesti nauhoittanut. Toivotaan, ettei kruununprinssiltä lipsahtanut mitään ratkaisevaa ja kumppanuus sai rauhassa kehittyä.

Mainokset

25 kommenttia artikkelissa “Kuninkaalliset ystävät ja kollegat – henkilökohtaiset suhteet merkittävä hyöty etenkin nuoremmalle sukupolvelle

  1. Totta, varmaan tuollaisten henkilökohtaisten suhteiden luominen ja ylläpitäminen kummikytkyillä ym. tapaamisilla onkin hyödyllistä ja tärkeää. Hyvä siis, että kuninkaallisetkin kaveeraavat ja tutustuvat toisiinsa.

    Prinssi Charlesin osalta on useinkin tullut mieleen, että ehtiiköhän hän kuninkaaksi saakka ollenkaan? Syystä, että jos kuningatar Elisabet elää yhtä vanhaksi kuin äitinsä (eikä luovu kruunusta), niin siinä tapauksessa hän toimisi kuningattarena vielä kymmenisen vuotta… ja kymmenen vuoden kuluttua prinssi Charles on jo noin 80-vuotias. Mutta toisaalta, jos Charles elää yhtä vanhaksi kuin isänsä prinssi Philip, niin ehtiihän hän sitten vielä kuninkaanakin toimia. No, aika näyttää kuin käy. Hyvä kuitenkin, että Charles on onnistunut luomaan Walesin prinssin roolistaan melko merkittävän ja tärkeän.

    Tuollaisella aikataululla prinssi William saattaa siis nousta kuninkaaksi 50-60 -kymppisenä, jolloin prinssi George on jo nuori aikuinen 🙂

    Tykkää

    • Se onkin mielenkiintoinen kysymys, millainen Charlesin valtakaudesta tulee. Jos kuningatar elää vielä sen kymmenen vuotta, Charles on tosiaan jo sen kahdeksankymmenen siinä vaiheessa. Toisaalta minusta nyt näyttää jo aika selvältä, että valtaa siirretään jatkuvasti Charlesille. Kuningatar ei välttämättä luovu konkreettisesti kruunusta koskaan, mutta on huhuttu mm. sijaishallitsijuudesta ja siltähän tämä alkaa näyttää. Että siinä mielessä Charles pääsisi kuitenkaan tekemään sitä varsinaista työtä, vaikkei titteliä olisikaan. Voi olla, että se olisi Charlesin kannalta myös omalla tavallaan positiivinen raikaisu, sillä kuten sanoit, hän on tehnyt Walesin prinssin roolista merkittävän ja siten voisi ainakin osittain jatkaa myös tätä hänelle selvästi todella tärkeää vaikuttamistyötä, joka taas sitten kuninkaana olisi vaikeampaa, ellei jopa mahdotonta. Joka tapauksessa Charles ehtii jättämään myös jälkensä koko monarkiaan, koska nyt jo mitä ilmeisimmin käytännössä kaikki isommat päätökset kierrätetään jo Charlesin toimiston kautta.

      Tykkää

  2. En tiennytkään, että Charles ja Diana ovat olleet läheisissä väleissä Espanjan kuninkaallisen perheen kanssa. Toivottavasti ovat vieläkin ainakin jossain väleissä, vaikka ulkoapäin siltä ei oikein näytä.

    Jotenkin kummallista, että Brittien nuori sukupolvi on niin etäällä muista Euroopan kuninkaallisista perheistä, vaikka luulisi että yhteyksistä on vain hyötyä eikä juurikaan haittaa. Toki kuninkaallisen perheen ikärakenne on huomattavasti erilainen kuin muissa maissa, mutta luulisin, että esimerkiksi William solahtaisi hyvin muiden maiden suunnilleen saman ikäisten kruununperillisten joukkoon. Liekö tuo ”sijoitus” sitten niin tärkeä, että kolmonen ei voi hengailla kakkosen kanssa.

    Tykkää

    • Varmaan tuollaisissa ”kruununperillistapaamisissa” sillä sijoituksella on väliä. Ja toki jokainen tietää itse, miten hankalaa on mennä tuntemattomien joukkoon kertomaan, että ois hei kiva, jos oltaisiin kavereita. Mutta kyllä silti ajattelen, että esim. näitä työtapaamisia olisi voinut aloittaa jo aiemmin, olla mukana virallisissa tilaisuuksissa kun muut kuninkaalliset ovat vierailleet Britanniassa ym. Ja esim. Charlesin siivellä olisi päässyt moneen paikkaan mukaan. Samoin jos on juhlatilaisuuksia ulkomailla ja Sophie ja Edward eivät pääse, ihan hyvin olisi William (tai Harry) voinut mennä. Kuitenkin kutsu käsittääkseni näihinkin tulee aina hoviin ja sitten päätetään kuka menee, eikä henkilökohtaisesti juuri jollekin pariskunnalle. Vaatii vaan vähän viitseliäisyyttä ja sitähän tunnetusti Williamilta on näyttänyt tähän asti puuttuvan. Muuten kuvittelisin kyllä, että mukaan mahtuisi ja tosiaan voisi hyvinkin sopia porukkaan. Ikäero ei kuitenkaan ole mahdoton ja esim. Victorian ja Danielin lapset ovat samaa ikäluokkaa.

      Tykkää

      • Kyllä, se on erittäin vaikeaa noin vain alkaa tuntemattomien kaveriksi, oli kuninkaallinen tai ei. Varmasti helpoin tapa Williamille (tai muille) lähentyä muiden maiden kuninkaallisten kanssa on juurikin työtehtävät ja viralliset tapaamiset. Hyvä, että edes nyt ollaan päästy alkuun.

        Liked by 1 henkilö

      • Kommentteja lukiessa tuli mieleen, että Brittihovissa tilanne on se, että William on vasta kolmantena kruununperimysjärjestyksessä, niin kuinka paljon se vaikuttaa välinpitämättömyyteen luoda suhteita tai tehdä yhtään mitään? Sen ei tietenkään saisi vaikuttaa mitään, koska hetkenä minä tahansa tilanne voi olla ihan eri. Ja jos vähän spekuloidaan kuningattaren iällä, niin luulisi, ettei viittä vuotta enempää voi olla kovinkaan aktiivinen. Ja kyllähän vähentyneet ulkomaan vierailutkin osoittaa sen, että Charlesille on siirretty paljon tehtäviä.

        Tykkää

        • Itseasiassa Williamhan on toisena ja kuten sanoit, Charlesille on siirretty paljon tehtäviä. Williamin rooli alkaa siinä mielessä olemaan jo puolittain kruununperillisen, koska Charlesin rooli on muuttunut niin paljon muutaman viime vuoden aikana. Uskon, että se sijoitus joka tapauksessa tosiaan vaikuttaa Williamin intoon, mutta kuten sanoit, sen ei pitäisi. On todella lyhytnäköistä ajatella, että koska nyt olen kakkonen, ei tarvitse tehdä mitään, koska vääjäämättä olet kohta ykkönen ja sitten itse hallitsija. Britanniassa vielä kruununperilliselläkin on painoarvoa ja kun Charles vanhenee, esim. näitä matkoja jää varmasti enenevässä määrin Williamin kontolle.

          Tykkää

    • Miten olen muistavinani, että huhuttiin, että Juan Carlos olisi yrittänyt kovasti lähennellä Dianaa noissa kesälomatapaamisissa,,, muistaako kukaan muu tällaista??

      Tykkää

  3. Puhut kyllä asiaa! Jokaisessa tilaisuudessahan tulee tosi hyvin esille se, kuinka läheisiä varsinkin Pohjoismaiden kruununperijät ovat tosi läheisiä keskenään. Muistan lukeneeni Todelliset prinsessat-kirjasta joskus, kuinka paljon Manner-Euroopan kruununperilliset ovat viettäneet ennen naimisiinmenoaan paljonkin aikaa keskenään.
    Tuli myös mieleen, että esimerkiksi Alankomaiden Catharina-Amalia voisi saada paljon hyvää ja hyödyllistä tukea kummitädiltään Victorialta, kun eikös Amaliasta olla vähän puhuttu siihen sävyyn, että laihduttaa voisi jos aikoo maataan edustaa jne.jne.? En toki tiedä, minkälainen Amalia on luonteeltaan, kuinka paljon lukee/kuulee näitä juttuja, tai vaikka kuinka hyvää tukea perheeltään saa (silloin kun vanhempansa menivät naimisiin, oli vissiin ollut puhetta Maximankin vyötärön-/lantionleveydestä, ehkä äitikin osaa olla neuvoksi??), mutta onhan Victorialla paljon neuvoja annettavana, jos kummityttö vaan niitä tahtoo. Ja koska välit on jo pienestä pitäen luotu, on helpompi puhua puolin ja toisin. Onhan Victorialla ja Amalialla varmasti muutenkin paljon yhteistä puhuttavaa kruununperijän roolista yms. Itseäni ei kenenkään ympärysmitat tai viat (en haluaisi puhua vioista, mutta sanotaan ne jokaisen ihmisen erityiset piirteet joita esimerkiksi mallimaailmassa ei hyväksyttäisi, vioiksi) häiritse, eikä muitakaan minun mielestä kuuluisi häiritä, mutta varmasti kaikkien katseiden alla olevalla paineet tiettyyn odotettuun muottiin solahtamisesta on paljon suuremmat kuin tämmöisellä ”tavallisella tallaajalla”. Tuntuu kuitenkin hullulta (on yhtä kuin käy prinsessa sääliksi) että Amaliasta puhutaan siihen sävyyn kun on kuitenkin vasta murrosiässä, ja kasvu varmaan pituussuunnassakin vielä jatkuu.
    Muistan myös, kun olisikohan ollut Kaarle Kustaan syntymäpäivillä, kun kruununprinsessa Mary halusi yhteiskuvan Estellen kanssa, ja silloin viimeistään tajusin että totta, kummin rooli ei ainakaan Pohjoismaiden kruunupäisen välillä ole pelkkä seremoniallinen toimitus ja syntymäpäiväkortin lähetys, vaan välit läheisiin halutaan pitää hyvinä ja lämpiminä.

    Tykkää

    • Uskon ehdottomasti, että erityisesti juuri Victorialla on paljon annettavaa kummilapsilleen ja tietysti varsinkin Catharina-Amalialle ja Ingrid Alexandralle, jotka ovat samassa tilanteessa naisena ja kruununperillisenä. Amalia on tosiaan joutunut joidenkin hampaisiin hirveällä tavalla jo noin nuorena ja kuten tiedetään, Victoria kärsi siinä mielessä samantapaisista ongelmista, että elämän hallitsemattomuus kai kävi aika raskaaksi. Välit Norjaan ja Hollantiin ovat kuitenkin Ruotsin hovissa niin kiinteät, että uskon kyllä, että Victorian tukea on saatavilla, jos sitä vain tarvitaan ja halutaan.

      Muistan hyvin tuon saman hetken juuri Kaarle Kustaan 70-vuotispäivillä ja muistan myös miettineeni samaa. Samoin Victoriasta oli kivoja kuvia häiden yhteydessä muistaakseni Vårt Bröllop -kirjassa yhdessä kummilasten kanssa ja niistä kyllä näkyi, että tuttuja ja läheisiä oltiin.

      Tykkää

  4. Nyökyttelin monessa kohtaa tekstiäsi lukiessani. En oikein tiedä mikä lopulta on brittimonarkian eristäytymisen taustalla, mutta jotenkin oudon kuvan se heistä antaa. En voi mitään sille, että koen sen olevan jollakin tavalla ylimielistä. Vähän sellaista, että pidetään omaa monarkiaa niin paljon muita parempana, ettei katsota tarpeelliseksi osallistua kaikenlaisiin kissanristiäisiin, kuten vaikka kruununperilisen häihin. 😉

    Williamin tilanne on minusta myös varsin huolestuttava siinä mielessä, että hänelle kruununperillisen asema ei vaikuta olevan helppo eikä mieleinen. Varmasti kaikki samassa asemassa olevat ovat tehtävänsä kanssa kipuilleet, kuka enemmän, kuka vähemmän. Juuri tässä vertaistuki olisi kuitenkin erittäin tärkeää, voisi jakaa ajatuksiaan juuri niiden harvojen kanssa, jotka todella tietävät mitä kruununperillisenä olo todella merkitsee.

    Eristäytymisen tuloksena Williamilla ei ole ollut ketään ikätoveria jonka kanssa keskustella asemastaan. Charles on toki vuorossa ennen häntä, mutta oman isän kanssa keskustelu on kuitenkin eri asia kuin saman ikäluokan edustajien. Omaa viestiään kertoo minusta myös se, jos William ryhtyy rakentamaan suhteita muihin kuninkaallisiin vasta pakon edessä, sen sijaan, että niille olisi rakennettu vankka pohja hyvissä ajoin…

    Tykkää

    • Et ole eristäytymistunteesi kanssa ollenkaan yksin. Se tuntuu olevan suurimman osan harrastajista ensireaktio, enkä kyllä voi kieltää, etteikö se itsestänikin usein tuntuisi siltä. Ihan järkeenkäypiäkin syitä on, mutta jotenkin silti tuntuu, etteivät ne ole ihan kattavia. Jostakin syystä mantereen kuninkaalliset pitävät hyviä ja jatkuvia yhteyksiä keskenään tärkeämpinä, kuin britit.

      Tuokin on aivan totta, että koska Williamille homma selvästi ei ole mieluinen, siitä avusta ja tuesta voisi olla ihan erityistä etua. Toisaalta tuo epämieluisuus lienee osin myös tämän välimatkan syynä. Pakon edessä rakennetut suhteet eivät ole hyvät nekään ja jotenkin koko soppaa hämmentää vielä se, että media ja yleisö tuppaavat suhtautumaan sellaisella ylistyksellä, että William ja Kate suorastaan armollisesti kunnioittivat läsnäolollaan vähempiarvoisia kuninkaallisia Pohjoismaissa käydessään. Siis vaikka eivät itse näin ajattelisi, se kuva syntyy ainakin harrastajapiireissä, kun joillakin kuninkaallisilla on ehkä hiukan todellisuudesta irtaantunut fanitus takanaan suhteessa muihin kuninkaallisiin. Ehdottoman samaa mieltä olen myös siitä, ettei Charlesin kanssa keskustelu riitä – etenkään, kun miehillä näyttää olevan lähtökohtaisesti aika erilainen suhde rooliinsa.

      Tykkää

  5. Täysin allekirjoittaen edellisen kommentoijan viestin.
    Britit jostain syystä tuntuvat pitävän etäisyyttä. Johtuuko se pohjolan väen vapaammasta ja rennommasta suhtautumisesta syntyperään vai silkasta ylenkatseesta? Uskon jotenkin, että he (Britit) kokevat ulkopuolisuutta spontaanimpiin skandinaaveihin. Ja meitä juroiksi sanotaan.

    Tykkää

    • Tämä on kyllä tosi mielenkiintoinen kysymys ja jotenkin uskon, että syy on aika monen asian summa. Ulkopuolisuus voi hyvin olla yksi. Kun tilanne ”pääsee” tällaiseksi, sitä voi olla vaikea lähteä korjaamaan. Mutta jotenkin eniten musta tuntuu, ettei he koe ”tarvitsevansa” muita kuninkaallisia ainakaan Euroopasta. Ja sehän vain kuvastaa brittien asennetta ylipäätään, ovat mielellään aina suuntautuneet Yhdysvaltoihin, Kansainyhteisöön ja jopa esim. Lähi-itään, eivätkä ollenkaan samalla tavalla lähinaapureihinsa Euroopassa.

      Tykkää

  6. Lähi-Idän vierailullaan prinssi William tapasi siis Jordanian kruununprinssi Husseinin ja poikkesi isoisänsä äidin prinsessa Alicen haudalla Jerusalemissa, jonne tämä Alice oli käsittääkseni ihan itse halunnut tulla haudatuksi. Tällä kyseisellä retkellään William ei sitten ilmeisesti muita kuninkaallisia kohdannutkaan, mutta ehkä siinä samalla syntyi jotain muuta hänelle hyödyksi olevaa kokemusta ja tunnettavuutta. Toivotaan niin!

    Tänään prinssi William taitaa viettää tai ainakin muistella äitinsä prinsessa Diana syntymäpäivää. Diana kait täyttäisi tänään 57-vuotta.
    Ja pian on sitten vuorossa prinssi Louisin ristiäiset, olikohan se päivämäärä jo niinkin pian kuin 9. heinäkuuta. Ja ehkä Willian osallistuu jollain tavoin myös Kuningatar Elisabetin ja Presidentti Donald Trumpin lähestyvään tapaamiseen. Ohjelmaa ja tekemistä siis näyttää riittävän hänelläkin, vaikka nuo viimeeksi mainitut ei nyt olekaan sitä suhteiden luomista muiden maiden kuninkaallisiin. 🙂

    Tykkää

    • William on syksystä saakka jotenkin kyllä kohottanut profiiliaan, toivottavasti tämä jatkuu. Erikoisesti toivoisin jo tuonkin ikäisenä häneltä lisää tätä vakavampaa otetta, vaikka toki hyväntekeväisyys- ja vaikuttamistyö ovat tärkeitä. Charlesin saappaat ovat kuitenkin monella tavalla suuret täytettäviksi. Holyrood-viikko eli kuningattaren Skotlannissa joka kesä viettämä viikko on alkamassa ja sielläkin William on mukana ainakin Order of Thistlen juhlassa.

      Tykkää

  7. Tänään tuli onnitteluviestiini vastaus Kensingtonin palatsista. Mustavalkoinen hääkuvakortti on kiva muisto säilyttää :). Odottelen vielä vastauspostia Tanskan Frederikiltä. 🙂

    Tykkää

    • Jee! Mulle ei ole vielä tullut, enkä ole itseasiassa tainnut nähdä missään kuvaakaan – olet varmaan ensimmäisten joukossa! Samoin Frederikin vastaus on odotuslistalla. Charlotten synttäreistä tuli taannoin kortti sillä kivalla kuvalla, jossa Charlotte seisoo portailla menossa ekaa kertaa päiväkotiin.

      Tykkää

  8. Olen tässä pari päivää pohtinut, että kuinka paljon suhteet kansainyhteisön maihin verottaa suhteita muihin kuninkaallisiin. Onhan se toki selvää, että niihin maihin täytyy pitää tiiviisti kuninkaallistenkin yhteyttä, mutta silti ihmettelen, että miksi häihin lähtee yleensä vain Edward ja Sophie. Kuitenkin esimerkiksi Maryn ja Frederikin häissä Ruotsista ja Norjasta oli kaikki. Toki ainakin Ruotsin ja Tanskan sukulaisuussuhteet varmaan vaikuttaa myös.

    Tykkää

    • Varmasti sillä on osansa. Britannialla on kuitenkin aika ainutlaatuinen tilanne siinä mielessä, että hiellä on ympäri maailmaa todella iso joukko maita, joihin erityisesti pitää vaalia suhteita ihan normaalien yhteyksien lisäksi. Mutta minustakin häät ym. ovat kyllä poikkeus, ehtisi niihin joku sentään. Tosin sukulaissuhteet vaikuttavat luonnollisesti myös, mutta jos nyt ajatellaan vaikka noita mainitsemiani Margareetan syntymäpäiviä, olivat paikalla esim. Felipe ja Letizia, sekä Alankomaiden ja Belgian kuningasparit, mutta ei ketään Britanniasta. Samoin Frederikin synttäreillä Liechtensteinin normaalisti poissaolollaan loistavat edustajat, eikä taaskaan yhtään brittiä. Eli kyllä sinne paikalle muitakin tosiaan saapuu, kuin pelkät sukulaiset. Selvästi toiset hovit pitävät tällaista edustamista tärkeämpänä, kuin toiset. Muistelen, että kuningatar Fabiolan hautajaisista poissaolo nosti erityistä kohua, koska monet brittiläiset kuninkaallisharrastajatkin pitivät sitä tosi epäkunnioittavana.

      Tykkää

      • Outona pidän sitä juuri, että itse kuningatar ei ollut Fabiolan hautajaisissa, mutta esimerkiksi kuningataräidin hautajaisissa oli silloiset hallitsijat.

        Tykkää

        • Tämä juuri korostaa sitä outoutta. Britanniaan kyllä kutsutaan kaikki muut ja he saapuvat, mutta sitten toiseen suuntaan tällaista ei nähdä. Esim. Williamin häissä oli hallitsijoista Margareeta, Harald, Henri ja Albert, silloisista kruununperillisistä Victoria, Philippe, Willem-Alexander ja Felipe (sekä kuningatar Sofia) ainakin. Britanniasta Victorian, Frederikin ja Guillaumen häissä Edward ja Sophie, mutta Haakonilla sentään heidän lisäkseen myös Charles. Albertin häissä Edward ja Sophie, sekä Kentin prinssi ja prinsessa Michael, mutta siinä taitaa olla joku henkilökohtainen suhde. Aika selkeä epätasapaino kautta linjan.

          Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.