Kuninkaallisten kauniit kansallispuvut edustavat maata ja kotiseutua

Juhannuksen kuvastoon kuuluvat kokot, koivut ja kansallispuvut, vaikka viimeksi mainitut nykypäivänä alkavatkin olla jo melko harvinainen näky. Kuninkaallisten juhannuksenviettoa harvemmin pääsemme näkemään, joten emme tiedä elääkö perinne heidän keskuudessaan, mutta silloin tällöin näemme Pohjoismaiden kruunupäitä perinteisissä asuissa myös julkisuudessa. Toivotan kauniiden kansallispukujen myötä hauskaa ja aurinkoista juhannusta kaikille!

Embed from Getty Images

Tanskan kuninkaallisen perheen naisia näemme melko harvoin perinteisissä asuissa, vaikka varsinkin kuningatar Margareetan persoonallinen tyyli helposti kattaisikin värikkäät historialliset asut. Kansallispuvut ovat käytössä lähes yksinomaan vierailuilla Färsaarille ja Grönlantiin, mikä korostaa niiden kansallista merkitystä ja kuninkaallisen perheen halua osoittaa yhtenäisyyttä emämaan ja itsehallinnollisten alueiden välillä. Lisäksi kuninkaallinen perhe on poseerannut kansallispuvuissa paikallisissa postimerkeissä.

Kuten kaikki kansallispuvut, Färsaarten asu on osoitus paikallisesta käsityötaidosta ja kantaa mukanaan runsaasti historiaa ja kansallista ylpeyttä. Pukua käytetään nykypäivänä usein edelleen esimerkiksi häissä ja suurissa juhlissa, sekä tanssiesityksissä. Naisen asu koostuu punamustasta hameesta, punaisen ja mustan sävyisestä puserosta, sekä hartiahuivista ja esiliinasta, joiden värit vaihtelevat ainakin mustan, sinisen, vihreän ja valkoisen välillä. Käsintehdyt kirjailut esittävät paikallisia kukkia ja pukua koristavat hopeiset napit, soljet ja ketjut. Jalkaan kuuluvat hopeasolkiset kengät. Tanskan kuninkaallinen perhe on perinteisesti pukeutunut kansallispukuun varsinkin saapuessaan saarille ja kuningatar Margareetalla on asusta tietenkin jo pitkä kokemus. Kruununprinsessa Mary puolestaan pääsi pukeutumaan asuun kesäkuussa 2005 oltuaan vasta vuoden prinsessana ja odottaessaan prinssi Christiania.

(Huomatkaa, että osa postauksen kuvista on jälleen gallerioita, joita pääsette selaamaan nuolia klikkaamalla.)

Embed from Getty Images  Embed from Getty Images

Toinen kansallisasu, jossa Tanskan kuninkaallista perhettä näemme kuuluu Grönlannille. Pohjoismainen kansanpukuperinne on monilta osin yhteneväinen, mutta grölantilaistyyppisissä asuissa ei kukaan kyllä Suomessa kokon ympärillä tanssahtele. Sekä miesten, että naisten asu koostuu housuista ja saappaista, ja on valmistettu nahasta, turkiksista, villasta ja silkistä. Kuten kaikilla kansallispuvuilla, myös inuittien asulla on vahva perinne käyttöasuna ja kylmässä ilmastossa sen piti pitää käyttäjänsä lämpimänä. Ajan myötä puvussa on tehty muutoksia, kuten miesten housumateriaalin vaihtaminen nahasta villaseokseen ja runsaat koristelut, joita nähdään varsinkin naisten asuissa. Naisten asussa pusero on yleensä silkkiä tai satiinia ja sen päälle puetaan koristekerros, jossa helmet on ommeltu kankaalle. Naisten housut valmistetaan hylkeennahasta ja samoin kamik-saappaat, jotka koristellaan kukkakirjailuin. Miesten asuun kuuluu myös vahvasta kankaasta ommeltu anorakki, sekä naisten saappaita lyhyempivartiset kamikit.

Embed from Getty Images
Embed from Getty Images  Embed from Getty Images

Ruotsin kuningasperheessä elää niin ikään kaksi kansallispukuperinnettä. Vierailuilla tai muuten arkisemmissa tilaisuuksissa puvut ovat erittäin harvinainen näky, mutta kesäkuinen kansallispäivä tuo ne aina iloksemme ja samoin heinäkuussa pääsemme nauttimaan perinneasuista kruununprinsessa Victorian syntymäpäivillä. Tanskan kuningasperheessä myös miehet pukeutuvat kansallisasuihin, joskaan eivät aivan kaikissa tilaisuuksissa, mutta Ruotsissa kuningasta tai prinssejä ei niissä koskaan nähdä. Kansallispäivän tutuissa kuvissa näemmekin aina kuningattaren ja prinsessat kansallispuvuissa miesten poseeratessa vieressä kravatit kaulassa. Mitään selkeää syytä tälle ei ilmeisesti ole olemassa, vaan kuningas ja siten myöskään prinssit eivät ilmeisesti vain ole tapaa omaksuneet. Ylipäätäänhän usein kansallispuvut ovat enemmän naisten vaate, mutta mikään ei toki estäisi myöskään kuninkaallisia miehiä siihen pukeutumasta. Itseasiassa prinssi Daniel on jopa nähty kotiseutunsa puvussa kertaalleen (kuva löytyy Svensk Damtidningin artikkelista, jossa esitellään myös muutama muu harvoin nähty kansallispuku).

Tutuin ruotsalaiskuninkaallisten puvuista on lipun keltaista ja sinistä toistava puku, jonka näemme aina kansallispäivänä. Ruotsissa, kuten muissakin Pohjoismaissa, on runsaasti alueellisia pukuja, mutta sinikeltainen Sverigedräkten on koko maan yhteinen puku. Sen malli on itseasiassa ollut olemassa jo 1900-luvun alusta saakka mutta vasta vuonna 1983, jolloin aiemmin lipunpäivänä tunnettu juhlapäivä julistettiin kansallispäiväksi, puvusta tehtiin virallinen kansallispuku. Kuningatar Silvia oli ensimmäinen, joka käytti pukua virallisesti julkisuudessa.

Embed from Getty Images

Sverigedräkten koostuu sinisestä mekosta, kirkkaan keltaisesta esiliinasta ja valkoisesta paitapuserosta, sekä valkoisista sukista. Hameosa on koristeltu kukkakuvioin ja puvun koristuksena käytetään myös hopeisia solkia. Kruununprinsessa Victoria vaikuttaa käyttäneen alusta saakka perinteisiä solkikenkiä ja myös kuningatar Silvia käyttää niitä nykyään. Alkuvuosina kuningattarella saatettiin kuitenkin nähdä modernimmatkin avokkaat ja prinsessa Madeleine on valinnut tämän tien pukien kansallispuvun seuraksi aina mustat korkokengät. Prinsessa Sofiakin kokeili korkokenkiä ensimmäisenä kansallispäivänään kuninkaallisen perheen tulevana jäsenenä, mutta on sittemmin valinnut jalkaansa mustat matalakantaiset avokkaat. Kansallispukuun kuuluu myös päähine, jota kuningasperheen naiset käyttävät vain iltajuhlassa. Se muodostuu valkoisesta tärkätystä liinasta ja kuuluu vain avioituneille naisille. Ennen avioliittojaan prinsessat esiintyivätkin paljain päin.

Embed from Getty Images  Embed from Getty Images

Kuningatar Silvia ja kuningas Kaarle Kustaa ovat pukeneet etenkin tyttärensä pienestä saakka kansallispukuihin ja prinsessa Estellen kohdalla noudatetaan samaa perinnettä. Kansallispäiväterveiset kuninkaanlinnasta toimittava prinsessa on poseerannut viime vuodet kansallispuvun lasten versiossa.

Ruotsin prinsessa Estelle kansallispuvussa kansallispäivänä, kuninkaalliset, hovikirjeenvaihtaja

© Kate Gabor ja Erika Gerdemark – Kungahuset.se

Heinäkuussa kuningasperhe matkustaa kesänviettoon Sollideniin Öölantiin ja luonnollisesti asukin vaihtuu Öölannin kansallispukuun. Valitettavasti ainoastaan kuningatar Silvia ja kruununprinsessa Victoria suosivat tätä pukua, mutta he ovat sitten sitäkin juhlavampia osallistuessaan kruununprinsessan vuotuisille syntymäpäiville Borgholmin urheilukentällä. Kansallispuvut nosti muuten Ruotsissa uuteen kukoistukseen toinen Victoria, nimittäin saksalaissyntyinen Badenin Victoria, joka saapui Ruotsiin 1881 ensin kruununprinsessaksi ja sittemmin kuningattareksi kuningas Kaarle Kustaan isoisoisän kuningas Kustaa V:n puolisona. Hän alkoi puhua perinteisten asujen puolesta ja pukeutui Sollidenissa käydessään mielellään Öölannin pukuun. Samalla kansallispuvuista tuli huippumuodikkaita asuja.

Öölannin pukuun kuuluu kellertävänsävyinen hame, punainen esiliina, sininen liivi ja valkoinen paitapusero, sekä valkoinen hartiahuivi. Naimisissa olevat naiset kietovat myös päähänsä huivin ja nuoret naiset koristavat hiuksensa pannalla.

Embed from Getty Images  Embed from Getty Images

Pohjoismaista parhaiten kansallispukuperinne tuntuu säilyneen Norjassa ja siellä edelleen kansallispuku on monen naisen ykkösvalinta erilaisiin juhliin. Ei siis olekaan mikään ihme, että myös Norjan kuningasperheessä kansallispukuperinne elää vahvana. Tutuimpia katsojille lienevät kuvat, joissa kruununprinssi Haakon ja kruununprinsessa Mette-Marit perheineen juhlistavat maansa kansallispäivää Skaugumissa kotinsa portailla. Näissä tilaisuuksissa koko perhe on pukeutunut perinteisiin asuihin. Lisäksi saamme silloin tällöin nähdä kuningasperheen naisia myös muissa kansallisissa juhlallisuuksissa, sekä erilaisissa kesätilaisuuksissa kansallispukuun pukeutuneina ja ovatpa he poseeranneet myös joulukuvissa värikkäissä puvuissaan. Kuningatar Sonja on kuvannut pukua paitsi kauniiksi, myös käytännölliseksi asuksi, kun vierailupäivä saattaa sisältää monenlaista ohjelmaa ja tilaisuutta. Kansallispuku onkin myös virallinen juhlavaate, Suomessakin sitä voi käyttää vaikka itsenäisyyspäivän juhlassa Presidentinlinnassa, ja samoin kuninkaallisen perheen naiset käyttävät sitä niin arjessa, kuin juhlassakin. Kuningatar Sonja ja kruununprinsessa Mette-Marit esimerkiksi juhlistivat bunadissa Mariuksen konfirmaatiota, prinsessa Märtha Louise pukeutui kansallisasuun valmistujaisissaan ja Ari Behn saapui omassaan kruununprinssiparin häihin.

Norjassa kansallispukuperinne on paitsi elävä, myös rikas. Bunad-nimellä tunnettuja pukuja on lukemattomia erilaisia ja niitä myös suunnitellaan lisää. Kuningatar Sonja on kerännyt vuosien varrella ilmeisesti aikamoisen kokoelman kansallispukuja, mutta useimmiten hänet nähdään kahdessa puvussa. Perinteeseen kuuluu, että yleensä henkilöllä pitäisi olla jonkinlainen yhteys alueeseen, jonka pukua hän kantaa. Joko hän asuu alueella itse tai hänen sukunsa on sieltä kotoisin. Kuningatar Sonjan yllä yleisimmin nähty puku on ns. Raudtrøye Itä-Telemarkista, josta kuningattaren molempien vanhempien suvut ovat peräisin. Tämän kyseisen puvun kuningatar sai äidiltään lahjaksi naimisiin mennessään ja hän on itsekin kutsunut sitä eniten omaksi puvukseen. Nimi tulee tuosta punaisesta jakusta, jota puvun kanssa välillä käytetään. Puvun malli on peräisin 1800-luvun alkupuolelta ja punaiset takit tulivat käyttöön jo 1700-luvulla.

Embed from Getty Images  Embed from Getty Images

Toisen kuningatar Sonjan eniten käyttämistä bunadeista näemme tässä joulukuvassa. Se on mitä ilmeisimmin niin ikään Itä-Telemarkin puku, mihin viittaisi varsinkin puvun leveä vyö. Telemarkin puvut tunnetaan myös nimellä beltestakk, mikä juontaa juuri tuosta vyöstä. Kruununprinsessa Mette-Maritin puku kuvassa sen sijaan ei ole bunad ollenkaan, vaikka siltä näyttääkin. Kyseessä on eräälainen fantasiapuku, aidoista kansallispuvuista innoittunut juhla-asu, joka on oslolaisen Eva Lien suunnittelema. Kruununprinsessan puku on herättänyt jonkin verran kritiikkiä, sillä kuten Suomessa, myös Norjassa perinnettä vaalitaan tarkasti ja jotkut pahoittivat mielensä tulevan kuningattaren valittua ei-aidon puvun. (Kiitos lukijalleni Tuulalle avusta Norjan pukujen kanssa!)

Embed from Getty Images

Toisaalta kruununprinsessa Mette-Marit omistaa ainakin neljä erilaista aitoa pukua ja on esiintynyt kaikissa myös julkisuudessa. Lehtien perinteeksi tuntuukin jo muodostuneen arvailuleikki siitä, minkä bunadin kruununprinsessa tällä kertaa kansallispäiväksi valitsee ylleen. Puvuista mielestäni ehkä kaunein ja varmasti se, jolla on eniten merkitystä kruununprinsessalle itselleen, on Rogalandin puku (vas.) ja vielä tarkemmin puku tulee Jelsasta. Kruununprinsessa Mette-Marit kasvoi Kristiansandissa, mutta hänen äitinsä suku on Rogalandista ja sen puvun hän myös sai konfirmaationlahjaksi. Puvun kirjailut ovat kruununprinsessan äidinäidin tekemät ja vaikka vartalo on luonnollisesti iän ja kolmen lapsen myötä muuttunut, on puku edelleen sama. Edelleen monet nuoret saavat konfirmaatiolahjaksi bunadin ja ne tehdään alunperinkin hiukan reiluiksi ja kunnollisilla saumavaroilla, jotta käyttöikä olisi mahdollisimman pitkä.

Jos kruununprinsessa ei olisi saanut lahjaksi Rogalandin pukua, olisi valinta saattanut osua kotikaupungin mukaan Vest Agderin pukuun (oik). Sellaisen kruununprinsessa sai kuitenkin vuonna 2005 ja on kantanut sitä ylpeydellä myös uudessa kodissaan Askerin kunnassa. Tähän pukuun kruununprinsesalla näyttää olevan kaksi erilaista hameosaa.

Embed from Getty Images  Embed from Getty Images

Luonnollisesti kruununprinsessan bunad-kokoelmaan kuuluu myös Askerin oma puku (vas.). Verrattuna moniin muihin norjalaisiin pukuihin ja etenkin Telemarkin asuihin Askerin puku on melko yksinkertainen ja tyyliltään ehkä lähempänä ruotsalaisia ja suomalaisia pukuja. Kruununprinsessan versio koostuu punaisesta liivistä ja tummasta hameesta, mutta myös muita väriyhdistelmiä on olemassa.

Neljäs kruununprinsessa Mette-Maritin yllä usein nähtävä puku on Hardanger-bunad (oik.), jota on historiallisesti pidetty eräänlaisena koko Norjan pukuna ja itsenäistymisen aikoihin siihen pukeutuminen nähtiin jopa poliittisena tekona. Kruununprinsessa Mette-Marit sai puvun vuonna 2001 häälahjaksi Hardangerin paikallishallinnolta ja on valinnut sen ylleen mm. Norjan perustuslain 100-vuotisjuhlaan. Kruununprinsessan äidinpuoleisella suvulla on niin ikään siteitä alueelle.
Embed from Getty Images  Embed from Getty Images

Kuten naapurimaissa, myös Norjassa lapsetkin puetaan mielellään kansallispukuihin. Prinsessa Ingrid-Alexandra on nuoresta iästään huolimatta ehtinyt esiintyä jo ainakin neljässä puvussa ja puvut heijastavat kauniisti äidin kokoelmaa. Prinsessan ensimmäinen puku oli lastenversio punaisesta Hardanger-bunadista (vas.) ja useaan kertaan prinsessa on nähty myös kotiseudun Asker-puvussa. Tällainen sinipunainen kesäversio on muuten tuttu myös niiltä vuosilta, kun kuningaspari lapsineen asui Skaugumissa. Silloinen kruununprinsessa Sonja ja prinsessa Märtha Louise esiintyivät samankaltaisissa puvuissa kansallispäivän aamuna.

Embed from Getty Images  Embed from Getty Images

Prinsessa Ingrid Alexandran puvuista tuorein on vuonna 2016 lahjaksi saatu musta bunad, joka on lastenversio Vest Agderin puvusta. Pukua tehdään mustalla ja punaisella liivillä ja kuvissa oikealla näkyvä puku onkin niin ikään myös läntisen Agderin puku. Molemmat ovat olleet lahja kruununprinsessa Mette-Maritin entiseltä kotikaupungilta Kristiansandilta.

Embed from Getty Images  Embed from Getty Images

Kuningas Harald ei koskaan pukeudu kansallispukuun ja sille on olemassa oikea syykin: hän kokee edustavansa koko maata yksittäisten alueiden sijaan. Kruununprinssi Haakon sen sijaan käyttää bunadia, joka useimmiten on Askerin puvun miesten versio, vaikka hän kyllä omistaa myös ainakin yhden toisen puvun. Kansallispäivänä näemme yleensä tuon kauniin harmaan päällystakin, mutta siellä alla on punaisella ja vihreällä koristeltu liivi. Lisäksi asuun kuuluvat polvihousut, sukat ja solkikengät. Ari Behnin puku on Møren bunad. Nuoremmasta polvesta prinssi Sverre Magnus ja kruununprinsessa Mette-Maritin poika Marius ovat pukeutuneet viime vuodet Vest Agderin pukuun, mutta pienempänä molemmilla on ollut myös Askerin puku ja Mariuksella jopa punainen Hardanger-bunad.
Embed from Getty Images  Embed from Getty Images

Prinsessa Märtha Louise tyttärineen esiintyy julkisuudessa aika harvoin, mutta muutaman kerran olemme päässeet viime vuosina heidänkin kansallispukujaan ihailemaan. Prinsessat tyttäret Maud, Leah ja Emma käyttävät Råndastakk-bunadeja Opplandista. Råndastakkit ovat yleisiä nuorten tyttöjen pukuja, mutta en tiedä, onko alueelle myös jotain muita siteitä. Prinsessa Märtha Louise puolestaan esiintyy mieluiten äärimmäisen kauniissa Itä-Telemarkin bunadissa äitinsä tapaan ja tälle puvulle lisäarvoa tuo myös sen ikä. Bunad on nimittäin perintöä isänäidiltä, kruununprinsessa Märthalta.
Embed from Getty Images  Embed from Getty Images

Hovikirjeenvaihtaja toivottaa kaikille rakkaille lukijoilleen oikein aurinkoista, lämmintä ja hauskaa juhannusta!

20 kommenttia artikkelissa “Kuninkaallisten kauniit kansallispuvut edustavat maata ja kotiseutua

  1. Mielenkiintoinen postaus taas kerran 🙂 Erittäin kauniita kansallispukuja kyllä, noihin verrattuna suomalaiset puvut ovat vähän vaatimattomia. Hauskaa, että Tanskassa ja Norjassa miehetkin käyttävät kansallispukuja, Ruotsin kuningasperheen miehet voisivat ottaa mallia! Danielille ainakin puku sopii hienosti 😀 Pääsin itsekin ensimmäistä kertaa tänä talvena käyttämään kansallispukua ja olihan se hieno kokemus, puvuissa on paljon historiaa ja arvokkuutta.

    Tykkää

    • Suomalaiset puvut ovat tosiaan ehkä hiukan varsinkin Norjan pukuihin verrattuna yksinkertaisia. Tai ehkä ne ovat arkisempia ja enemmän tavallisista käyttövaatteista muokkautuneita ja Norjan sitten taas ehkä enemmän juhla-asuja. Kauniita joka tapauksessa kaikki ja on hienoa, että perinne elää! Ja tosiaan, voisivat Ruotsissakin elvyttää tuon miesten perinteen…

      Tykkää

  2. Kiitos taas informatiivisesta postauksesta! Olen viime aikoina katsonut norjalaista nuortenohjelma Skamia, ja kiinnitin huomiota, että kansallispäivään sijoittuvassa jaksossa useammalla henkilöllä oli päällä jokin Norjan kansallispuvuista. Asia tuntui hieman oudolta, koska sarja pyrkii olemaan varsin realistinen, eikä kansallispuku ole ainakaan Suomessa kovin suosittu asu nuorten keskuudessa. Tämä postaus selvitti kuitenkin kuninkaallisten pukeutumisen lisäksi myös tuota asiaa. Oikein hyvää juhannusta hovikirjeenvaihtajalle!

    Liked by 1 henkilö

    • Kiitos samoin! 🙂

      Norjassa tosiaan nuo puvut tuntuvat olevan todella paljon suuremmassa arvossa, kuin Suomessa ja nuoretkin niitä käyttävät. Eikä kyllä mikään ihme, osa niistä on todella kauniita ja sopivat varmaan monien nuorten makuun etnisine vivahteineen. Esimerkiksi täällä voi selata pukuja – kaikki mustahelmaiset tuntuivat olevan omaan makuuni. Esimerkiksi tämän Hardanger-bunadin talviversion ostaisin heti, jos vaan mitään kytkyjä alueelle olisi (ja rahaa… ovat aika tyyriitä).

      Tykkää

    • Kiva, että tykkäsit. 🙂 Itsekin opin tätä tehdessä varsinkin Norjan puvuista hurjasti. En tiedä, kehtaanko myöntääkään, mutta aiemmin en ollut itseasiassa koskaan kiinnittänyt huomiota siihen, että Mette-Maritilla on tosiaan useita eri pukuja, joita hän käyttää kansallispäivänä. Olen tainnut laskea ne aina kaikki yhdeksi ja samaksi. 😀

      Tykkää

  3. Kiitos mielenkiintoisesta ja informatiivisesta postauksesta! Itse en oikein kansallispuvuista perusta, mutta tuo kommenttiosioon tuotu kuva on kyllä ehdottomasti kaunein näkemistäni. Omassa suvussa ei silti kenelläkään ole kansallispukua ollut, joten ehkä siksikin ajatus tuntuu hieman vieraalta.

    Hyvää juhannusta Hovikirjeenvaihtajalle ja kaikille lukioille!

    Tykkää

    • Minäkin harvoin pääsen niitä näkemään tuttujen yllä, enkä ole itse koskaan edes kokeillut. Aika vieraita siis minullekin. Mutta kuninkaallisille kyllä jotenkin sopii, että pitävät omalta osaltaan perinnettä elossa. Jossakin sopivassa tilaisuudessa voisi sopia Jenni Haukiollekin ehkä.

      Liked by 1 henkilö

  4. Korjaus! Prinsessa Märtha Louisen tyttäriä koskevaan kohtaan oli livahtanut virhe. Perheen koti Lommedalen ei kuulukaan Opplandin alueeseen, joten se ei perustele pukuja. Nämä kyseiset puvut ovat kyllä yleisiä nuorilla tytöillä, mutta muista kytkyistä alueelle ei ole tietoa. Kiitos Tuula tarkkasilmäisyydestä!

    Tykkää

  5. Todella hieno artikkeli! Luin niiiin tarkkaan kaiken ja katsoin kaikki kuvat. Vuosi sitten olin Bergenissä toukokuussa juuri konfirmaatioaikaan ja kaupunki oli täynnä toinen toistaan upeampia pukuja. Keskustassa oli pukukauppa, mut en voinu mennä sisälle… 🙂

    Tykkää

  6. Enemmän pidän Norjan kansallispuvuista, kuin Ruotsin. Samoin en ole minäkään huomannut, että Mette-Maritilla olisi ollut useampaa pukua. Minulla on ollut kansallispukuhaave jo monta vuotta.

    Tykkää

    • Se on kyllä jännä, miten pukujen eroa ei ole tullut katsottua, vaikka nyt näin rinnakkain aseteltuina ovat todella erinäköisiä. Kai sitä vaan sokeutuu, kun kansallispuku itsessään on aina niin poikkeuksellinen. Mitä puvut mahtavat Suomessa maksaa? On sääli, että kun perinne on nyt jo aika marginaalinen, niin ei niitä kauheasti taida perinnöiksikään nuoremmalle polvelle jäädä.

      Tykkää

      • Tarvikkeet pukuun on noin 700 euroa ja 2000 euron molemmin puolin valmiin puvun hinta, riippuen minkä alueen puku on. Helmi Vuorelma on ainakin perinnepukuja valmistama yritys. Anopillani on puku, mutta se on itselleni väärän alueen puku, enkä voisi kuvitella pitäväni sitä.

        Tykkää

          • Usein varmaan käytetään yksinkertaisia mustia avokkaita ja kalevalakorun tyylisiä koruja. Muistelen, että anopin puvussa ei ole isoja solkia. Hänellä on Peräpohjolan puku. Ja perinteisesti pukuhan kudotaan itse kangaspuissa. Minulla vaan ei juuri ole käsityötaitoja tai ainakaan kiinnostusta.

            Liked by 1 henkilö

  7. Olipas mahtava postaus, kiitos! Todella mielenkiintoinen ja näin kansallispukufanille informatiivinen ihastelun ohessa.

    Minua harmittaa nuo Ruotsin miesten kledjut. Näyttää hassulta kun ovat arkiset puvut päällä kansallispukujen vieressä. Olen joskus jostain juorulehdestä (aika hyvä lähde!) lukenut, että kunkku ei pidä miesten asusta, eikä sitä halua päällensä pukea. Ja nuoremman polven on varmaan pidettävä yhtenäinen linja?

    Meillä on suvussani äidinäidin puku, mutta valitettavasti koit hyökkäsivät säilytyksessä joskus 60-luvulla. Puku on kovin huonossa kunnossa ja minua melkein itkettää kun ajattelen puvun kohtaloa. Äidinäitini on kustantanut puvun materiaalit puolukoita keräten, joten aika monta tuntia on saanut metsässä olla, että puvun tarvikkeisiin on rahat saatu. Äitini ei pukua arvostanut ja puku lojui vanhan rakennuksen vintillä vuosikymmeniä. Tietää mitä siinä käy. 😦

    Olen selaillut käytettyjä kansallispukuja, niitä saa noin 200-500 eurolla. Itse ajattelin valita puvun sen perusteella mikä miellyttää silmää. En oikein sijoita itseäni millekään tietylle paikkakunnalle. Pidän myös suuresti kansallispukujen muokkaamisesta ja modernista käytöstä!

    Tykkää

    • Uskon helposti, että kuninkaan mielipide puvusta on yksi tärkeä syy. Sitä vaan ei voi julkisesti oikein sanoa! 😀 En oikein tiedä, mitä itse heiltä haluaisin. Ehkä koko joukko kansallispuvuissa näyttäisi vähän jo liialliselta, kun ilmeisesti Ruotsissa miehillä se on muutenkin harvinaisempaa. Tulisi vähän rooliasujen fiilis. Mutta totta sekin on, että näin tämä näyttää tosi oudolta myös. Enkä kyllä haluaisi, että naiset lakkaisivat omiaan käyttämästä… Periaatteessa prinssit varmaan voisivat käyttää ja kuningas sitten Haraldin syyhyn vedoten olla käyttämättä ja korostaa edustavansa koko maata. Tosin Chris ei myöskään varmaan käyttäisi.

      Harmillinen juttu puvun kanssa. Tuollaista ei aina oikein osaa ajatella, ennenkuin on liian myöhäistä. Oletteko käyneet missään näyttämässä, josko pukua voisi entisöidä jotenkin? Itselleni puvut ovat aika vieraita, mutta mieleen on jäänyt, että jotkut suhtautuvat aika vakavasti perinteiseen tapaan käyttää pukua. Ymmärrän sen pointin, mutta toisaalta liika jäykkyys helposti sitten tappaa koko perinteen. Kannatan aina sellaista elävää otetta historiaan ja siten kyllä olisi kiva nähdä elementtejä kansallispuvuista myös yleisemmässä käytössä.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

This site uses Akismet to reduce spam. Learn how your comment data is processed.