Prinsessa Benedikten perhe ja ongelmia aiheuttava testamentti

Tanskan kuningatar Margareetan lanko, prinsessa Benedikten aviomies Sayn-Wittgenstein-Berleburgin prinssi Richard on kuollut maanantai-iltana kotonaan Saksassa. 82-vuotiaan prinssin terveys on viime vuosina reistaillut, mutta kuolema tuli silti yllättäen ja niin, että prinsessa Benedikte itse oli lyhyellä matkalla Tanskassa. Prinssin hautajaiset järjestetään tiistaina 21.3. ja paikalle voidaan odottaa ainakin kuningatar Margareetaa ja prinssi Henrikiä, sekä ainakin jompaa kumpaa prinssipareista ja luonnollisesti myös Kreikan kuningatar Anne-Marieta ja kuningas Konstantinia. Lisäksi vieraita saattaa tulla esimerkiksi Ruotsin kuningasperheestä ja muista saksalaisista ruhtinassuvuista, sekä Alankomaista, jossa prinssi Richard oli prinsessa Beatrixin edesmenneen aviomiehen prinssi Clausin läheinen ystävä.

Prinssi Richardin jälkeen suvun pääksi ja ruhtinasarvon kantajaksi nousee hänen ja prinsessa Benedikten poika Gustav. Hänestä, tai lähinnä hänen puolisostaan Carina Axelssonista, meillä oli hieman puhetta jokin aika sitten Tanskan kuninkaallisen perheen tiaroita käsitelleessä postauksessa. Silloin mainitsin lyhyesti myös hankalan tilanteen, jossa prinssi Gustav ja Carina ovat, sillä vanha testamentti estää heitä avioitumasta. Lupasin palata aiheeseen hieman laajemmin, mutta suoraan sanoen unohdin, kun ”eräät” hääpuvut vähän tulivat sotkemaan. Mutta nyt on erittäin sopiva aika tutustua hieman siihen, miten kymmeniä vuosia vanha testamentti ja sen tekijän asenteet voivat vaikuttaa nykyaikaan.

Embed from Getty Images

Lokakuussa 1934 syntynyt prinssi Richard oli siis Sayn-Wittgenstein-Berleburgin kuudes prinssi (tai ruhtinas, hieman käännöksestä riippuen). Prinssi opiskeli metsäalaa ja oli elämänsä aikana hyvin kiinnostunut myös villieläintensuojelusta. Hän avioitui vuonna 1968 Tanskan kuningas Kristian IX:n ja kuningatar Ingridin toiseksi vanhimman tyttären, prinsessa Benedikten kanssa ja perheeseen syntyi kolme lasta. Ensin vuonna 1969 perillinen prinssi Gustav ja sitten vuosina 1970 ja 1975 prinsessat Alexandra ja Nathalie. Prinsessa Alexandra on työskennellyt mm. YK:n alaisuudessa maailman kulttuuriperinnön suojelemiseksi ja prinsessa Nathalie puolestaan on Olympia-tason kilparatsastaja ja hevoskasvattaja. Prinssi Gustav puolestaan on asunut Bad Berleburgin kaupungissa sijaitsevassa perheen sukukodissa eli Berleburgin linnassa, jossa myös prinsessa Benedikte ja prinssi Richard ovat asuneet. Isänsä kuoleman jälkeen prinssi Gustavista tulee nyt Sayn-Wittgenstein-Berleburgin seitsemäs prinssi.

Prinssi Gustavin isoisä ja prinssi Richardin isä, Sayn-Wittgenstein-Berleburgin viides prinssi Gustav Albrecht oli sotilas ja Saksan armeijan kunniamerkein palkittu upseeri. Kesäkuussa 1944 hän taisteli itärintamalla Neuvostoliittoa vastaan ja katosi taistelun tuoksinassa Valko-Venäjällä. Prinssin ruumista ei missään vaiheessa löydetty ja hänet julistettiin kuolleeksi vasta pojanpojan synnyttyä marraskuussa 1969. Prinssi Gustav Albrechtin virallinen kuolinpäivä on sama päivä, kuin prinssi Gustavin syntymäpäivä, eli marraskuun 29. Nuoremman prinssin elämä kietoitui siis jo alunalkaen tiukasti isoisän elämään ja vuosien varrella isoisän varjo on ollut pitkä ja tumma.

Embed from Getty Images

Prinssi Gustav Albrecht taisteli natsiarmeijassa, mutta on hieman epäselvää, oliko hän koskaan puolueen jäsen. Aivan ilman aatteen vaikutusta hän ei ainakaan elänyt, sillä prinssi päätti turvata suvun oikeaksi näkemänsä jatkumon tekemällä testamentin. Asiakirjassa ei ilmeisesti lainkaan mainita prinssi Richardia, joka peri kyllä arvonimen, mutta ei omaisuutta, eikä esimerkiksi suvun linnaa. Nämä prinssi Gustav Albrecht jätti suoraan vielä syntymättömälle pojanpojalleen, ilmeisesti säästääkseen perintöveroissa. Perinnön saamisen ehdoksi isoisä kirjasi viimeiseksi tahdokseen, että pojanpojan oli mentävä naimisiin sellaisen naisen kanssa, joka ensinnäkin on aatelista syntyperää, toisekseen protestantti ja kolmanneksi, erityisen viehättävänä vaatimuksena, arjalainen.

No, prinssi Gustavin sydämen valittu ei ole näistä mitään. Carina Axelsson syntyi vuonna 1968 Kaliforniassa ruotsalaisen isän ja meksikolaisen äidin perheeseen ja vietti siellä myös nuoruutensa. 1980-luvulla hän aloitti uran mallina ja muutti ensin New Yorkiin ja sieltä myöhemmin Pariisiin, jossa hän opiskeli kuvittajaksi ja julkaisi ainakin yhden lastenkirjan. 2000-luvun alkupuolella hän tapasi kaupungissa prinssi Gustavin ja pariskunta alkoi pian seurustella. Vuonna 2006 Carina esiintyi ensimmäisen kerran julkisesti Sayn-Wittgenstein-Berleburgien kanssa ja jossakin vaiheessa muutti asumaan miehensä linnaan. Avioliittoa pari ei ole voinut solmia, sillä isoisä Gustav Albrechtin testamentti varmistaa, että siinä tapauksessa prinssi Gustav menettäisi omaisuutensa ja ne perisi isoisän veljenpoika Sayn-Wittgenstein-Hohensteinin prinssi Bernhart, jonka avioliitto kestää lähemmän tarkastelun. Prinsessa Alexandra ja prinsessa Nathalie eivät voi periä suvun omaisuutta sukupuolensa vuoksi.

Embed from Getty Images Embed from Getty Images

Bad Berleburgissa prinssi Gustav ja Carina Axelsson elävät kuitenkin kuin aviopari ja Carina on vuosien varrella ottanut asiakseen muokata linnaa turistiystävällisemmäksi muun muassa avaamalla sinne museon, sekä puhumalla linnasta useissa saksalaisissa ja tanskalaisissa lehdissä (sekä samalla kirjoittanut nuortenkirjoja). Upean linnan ylläpitokustannukset lienevät valtaisat ja samalla kun Carina on tuonut lisää rahaa linnan kirstuun, on hän omalta osaltaan varjellut myös yhteistä kulttuuriperintöä. Prinssi Richardin on väitetty olleen hieman vastahankainen miniänsä uudistusten edessä, mutta joka tapauksessa Carinaa tunnutaan kohdeltavan perheessä ja suvussa prinssi Gustavin vaimona. Kuten tiarapostauksessa huomasimme, Carina osallistuu miehensä rinnalla erilaisiin kuninkaallisiin juhlatilaisuuksiin ja on päässyt lainaamaan myös prinsessa Benedikten henkilökohtaisia tiaroita (on muuten mielenkiintoista nähdä, näemmekö jatkossa Carinan hiuksilla myös Berleburgien fringe-tiaran). Lisäksi Carina on ystävystynyt mm. Tanskan nuorempien kuninkaallisten kanssa ja on yksi prinsessa Athenan, prinssi Joachimin ja prinsessa Marien kuopuksen, kummeista.

Embed from Getty Images

Silti on vaikea uskoa, etteikö tilanne olisi suuri huolen ja surun lähde perheelle. Prinssi Gustav oli ennen Carinan tapaamista kihloissa Elviré Paste de Rochfortin kanssa, mutta kihlaus purkautui syistä, joita ei ole kerrottu julkisuuteen, mutta joiden on huhuttu liittyneen lähinnä rahaan. On tosin hieman epäselvää, olisiko Elvirékään täyttänyt ehtoja. Carinan kanssa elo näyttää onnelliselta, mutta tulevaisuus on edelleen avoin ja jos pariskunta olisi esimerkiksi halunnut lapsia, niiden hankkiminen ei ehkä olisi ollut ihan yksinkertainen päätös. Hakemattakin tulee mieleen prinssi Bertil ja prinsessa Lilian, joiden tilanne oli hieman erilainen, mutta jossa kuitenkin samaan tapaan vanhan ja arvokkaan suvun etu ajoi yksilöiden edun edelle. Henkilökohtaisen ja yksityisen elämän lisäksi harmia on tietenkin aiheutunut myös suvun julkiselle elämälle. Kuka perii linnan, kuka perii tittelin? Arvonimet Saksassa vastaavat lähinnä sukunimiä, eikä niillä ole sen kummempaa sisältöä, mutta esimerkiksi Berleburgin linna on ollut suvussa jo yli 700 vuoden ajan. On siis helppo kuvitella, että prinssi Gustaville on varmasti raskasta joutua mahdollisesti olemaan se viimeinen, jolta molemmat siirtyvät, onneksi samaan sukuun, mutta aivan toiseen haaraan.

On hyvin mielenkiintoista nähdä, miten asiassa tulevina vuosina edetään. Epävirallisten tietojen mukaan Sayn-Wittgenstein-Berleburgit ovat yrittäneet haastaa testamenttia oikeudessa, mutta mitä ilmeisimmin ilman menestystä. Samankaltaisissa tilanteissa oikeus on aiemmin päätynyt hylkäämään kanteen, sillä testamentti katsotaan tällaisessakin tilanteessa yksityiseksi asiakirjaksi, jossa voi määrätä, mitä huvittaa. Lisäksi Saksan laki edellyttää, että testementti pitäisi kyseenalaistaa vuoden kuluessa sen voimaantulosta. Luultavasti prinssi Gustav ja Carina eivät siis avioidu jatkossakaan ja pariskunnan iät antavat olettaa, ettei jälkikasvuakaan ole enää tulossa. Nykykäsityksen mukaan arvonimi ja omaisuus periytyvät prinssi Gustavin kuollessa edellä mainitulle sukulaiselle, mutta on esitetty myös ajatuksia siitä, olisiko prinssin mahdollista testementata omaisuus (mutta ei titteliä) prinssi Gustav Albrechtin tapaan esimerkiksi jollekin sisartensa lapsista. Siinä tapauksessa oletan, että prinssin viimeinen tahto olisi ehkä isoisän tahtoa hieman vapaamielisempi.

Schloss Berleburg, linna, prinssi Gustav Sayn-Wittgenstein-Berleburg, Carina Axelsson

© Ursulabuschmann via Wikimedia Commons

Carina Axelssonin kuulumisia voi seurata hänen julkisen Instagram-tilinsä kautta.

Mainokset

19 kommenttia artikkelissa “Prinsessa Benedikten perhe ja ongelmia aiheuttava testamentti

  1. Tämä avasi monta kysymysmerkkiä liittyen berleburgeihin! Tilanne on todellakin kinkkinen, mutta mielestäni mukavaa että Carina on otettu osaksi perhettä:) Kovan hinnan ovat kuitenkin testamentin takia joutuneet maksamaan mikäli siis ovat joskus perheestä haaveilleet. Olisiko omaisuus ja titteli siirtyneet tämän isoisän veljen jälkeläisille mikäli Richard ja Benedikte eivät olisi saaneet poikaa?

    Prinssin kuolema tuli hiukan puskista, olen aina kuvitellut hänet nuoremmaksikin 😮

    Tykkää

    • Vaikea kysymys, enpä osaa vastata. Riippuu varmaan kovasti siitä, mitä testamentissa kaiken kaikkiaan lukee. Eli onko otettu jotenkin huomioon se mahdollisuus, että pojanpoikaa ei synny. Enkä tunne Saksan perintölakeja eli olisiko sitten mennyt normaalin perintökaaren mukaan ja testamentti jätetty kokonaan huomiotta turhana, jos mukana oli vain yksi skenaario. Jos olisi mennyt normaaliin tapaan, perillinen olisi varmaan ollut Richardin nuorempi veli lapsineen. Nyt eivät ole mukana, kun sielläkin on solmittu vääränlainen avioliitto. Nämä yksityiskohdat on vaikeita, kun testamenttia ei ole koskaan sellaisenaan julkistettu, vaan kaikki tiedot perustuvat tiedotteisiin ja muihin sirpaletietoihin.

      Tykkää

  2. Kiitos jälleen mielenkiintoisesta jutusta! Olen jonkin verran Carina Axelssonia seurannut ja ihailen kyllä miten hyvin hän tuntuu tilanteeseen sopeutuvan. Itsestäni tuntuisi ainakin varsin kamalalta jos en syystä tai toisesta (varsinkaan noin älyttömästä syystä) kelpaisikaan miniäksi!

    Henkilökohtaisesti olen siitä onnekas, ettei kaikilla vanhoilla saksalaissuvuilla ole tuollaisia hölmöjä sääntöjä, ja itselläni on siis realistiset mahdollisuudet avioitua poikaystäväni kanssa 😀 Senkin takia koen myötätuntoa Carinaa (ja tietysti myös Gustavia) kohtaan, koska ovat joutuneet tuollaiseen epäreiluun tilanteeseen.

    Luin muuten jostain (en enää muista mistä) huhun, että oikeudessa olisi saatu kumottua tämä arjalaisuusvaatimus poliittisesti epäkorrektina, mutta muut vaatimukset olisivat sitten jääneet voimaan.

    Tykkää

    • Carina tuntuu tosiaan ottaneen asemansa niin, että hän ei siinä turhia nöyristele. Varmasti olisivat naimisissa, ellei tätä testamenttiongelmaa olisi. Hienoa, etteivät ole antaneet sen olla esteenä, koska tällaisesta voisi varmaan helposti katkeroituakin.

      Onko meillä täällä joukossamme tuleva aatelinen tai ehkä oikein prinsessa?! Heti heräsi mielenkiinto. 😀 Jos vain haluat kertoa tarkemmin, olemme täällä taatusti yhtenä korvana. 🙂

      Mielenkiintoista, jos ovat saaneet arjalaisvaatimuksen kaadettua. Ymmärsin, että joissakin muissa tapauksissa ei ole onnistunut, mutta nämäkin varmaan vähän riippuu ihan siitä, millainen tuomari sattuu kohdalle. Tuo on siinä mielessä hankala kysymys, että vaikka nykyihmisestä vaatimus tuntuu törkeältä, on kuitenkin ihmisen lupa päättää omasta omaisuudestaa. Jotkut jättää niille kodittomille kissoillekin. 😀

      Tykkää

      • Ei sentään prinsessa 😀 Poikaystäväni on kuitenkin 900 vuotta vanhan aatelissuvun tuleva päämies, ja ilmeisesti saammekin syyttää vain yhtä keskiajalla hävittyä taistelua siitä, ettei hän nyt satu olemaan prinssi.

        Suvun päähaara asuu tosiaan nykyään Suomessa, mutta on Suomen ja Saksan lisäksi rekisteröity Ruotsin, Tanskan ja Puolan aatelistoon. Linna on muuten onneksi siirtynyt pois suvun omistuksesta jo aiemmin, joten meidän ei enää tarvitse siitä stressata 😀 (toimii nykyään hotellina, joten sinne pääsee silti halutessaan viettämään aikaa.)

        Kaikenlaisia hauskoja pieniä juttuja tähän kyllä liittyy, kuten kerran esimerkiksi jollain keskustelupalstalla pohdittiin tosissaan, mahtaako tämän kuuluisan suvun jäseniä olla vielä elossa..

        Tykkää

  3. Ohhoh. Onpas kovin kimurantti ja epäreilu tilanne! Kummastuttaa kyllä, että miksi ovat asettaneet perinnön etusijalle omaan onneensa nähden, kun kuitenkaan omaa perillistä perinnölle ei ole. Testamentista olisi kiva tietää, että koskeeko samat vaatimukset muita mahdollisia perijöitä ts. miten pitkälle suvussa pitää mennä, ennenkuin ehdot täyttävä perijä löytyy. Tai, jos ei ole naimisissa ja lapsia, niin voiko testamentata omaisuutta edelleen?
    Mutta Carina on varsin kaunis nainen. Lunttasin iän wikipediasta, ja olisin kyllä veikannut paljon nuoremmaksi kuin mitä on.

    Tykkää

    • Toisaalta, jos eivät ole esimerkiksi halunneet lapsia, niin ei se avioliitto niin kovin paljon onnellisemmaksi tee. Siis tarkoitan, että tuo on kuitenkin Gustavin lapsuudenkoti, hänen vanhempiensa koti ja siskot varmasti käyvät myös usein. Lisäksi hän on varmaan jo nuoresta asti suhtautunut siihen niin, että linna ym. ovat hänen polkunsa elämässä. Ja itseasiassa varmaan myös ammattinsa ja toimeentulonsa, tilaan kuuluu käsittääkseni laajoja metsäalueita ym. Aika iso elämänmuutos pitäisi tehdä (myös mahdollisesti muun perheen), jotta saisi sormuksen sormeen, kun kerran näinkin voi elää.

      Tästä on epäselvyyttä, että koskeeko vaatimus kaikkia perillisiä. Jos koskee, niin tuo isoisän veljenpoika on siis sopiva perillinen, hänen avioliittonsa on testamentin vaatimusten mukainen. Hänellä on myös muistaakseni kymmenvuotias poika, eli periaatteessa mahdollinen perillinen. Sitten taas jos koskee vain Gustavia, niin tilanne on varmaan eri hänen kuolemansa jälkeen. Mielenkiintoista olisi tietää, että jos testamentti koskee kaikkia perillisiä, mitä ihmettä sitten tehdään, kun jossakin vaiheessa taatusti tulee tilanne, jossa sopivaa perillistä ei vaan yksinkertaisesti ole. Samoin tuo testamenttaaminen on mielenkiintoinen kysymys, eli voiko Gustav vapaasti testementata sitä eteenpäin. Arvelen, että ei, vaan suvun omat säännöt estävät, mutta en sitten tiedä, miten ne kestävät jos asetetaan lain kanssa vastakkain.

      Tykkää

      • Niinpä. Ulkopuolisena ei toki voi tietää, millaiset perhehaaveet ovat (olleet), mutta mikäli asiasta (testamentista) on käyty oikeuttakin, voisi kuvitella, että tilanne ja testamentti eivät vastaa toiveita. Minusta kyse on kaikin puolin arvovalinnasta. Mikä on itselle tärkeää ja mikä ehkä vähemmän tärkeää. Jos perhe ja naimisiinmeno ovat tärkeitä, niin mikään ei sitä estä. Nykyisessä tilanteessa tuo kuvaamasi työ linnan eteen menee tavallaan ”hukkaan”, sillä omille jälkipolville siitä ei jää nautittavaa. Toki siinä on varmasti oma elantokin kiinni, kuten kirjoitat.

        Mutta minusta silti isoin vääryys on se, että siskot ovat perimyksen ulkopuolella. Perisikö naispuolinen sitten, jos miesperijöitä ei ole, vai mitä silloin linnalle tapahtuisi? Ilm. aatelisten perintöomaisuus menee jonkun ihan oman perintökaaren mukaan…

        Tykkää

        • Musta vähän tuntuu, että sitä, miltä satojen vuosien sukuhistoria ja rooli sen ketjun merkittävänä jäsenenä (arvonimen kantajana), tuntuu ei vaan pysty kuvittelemaan tavallisen ihmisen lähtökohdista. Eikä kyse ole edes pelkästään omasta itsestä, vaan vaikka tittelit eivät Saksassa nykyisin periaatteessa mitään tarkoitakaan, kaupungin ja alueen ihmisille perhe on tärkeä ja Richardin kuolema on koskettanut kovasti paikallisia. Uskon, että kun tuossa elää koko elämänsä, syntyy ihan toisenlainen suhde (ja vastuuntunto!) koko asiaan, kuin vaikkapa vain rakkaaseen suvun kesämökkiin. Toki se tietenkin silti on valinta, laki ei ole estänyt heitä menemästä naimisiin. Lapsihaaveista tietänee vain lähipiiri, mutta oletan, että vaikka tilanne olisi mikä, ihan periaatteestakin jo olisi oikeudessa asiaa koitettu ratkaista.

          Johtuukohan tuo naisten perimättömyyskin sitten suvun omista säännöistä? Saksan laki sitä ei ainakaan varmasti estä. Pitäisi vähän tarkemmin tutustua asiaan, sillä Saksa on niin pullollaan näitä erilaisia vanhoja kuninkaallisia sukuja, että taatusti monenlaista sääntöä ja testementtia, sekä niiden kaatamisyritystä on täytynyt olla.

          Tykkää

          • Kyllähän se on noin kuin kirjoitat. Velvollisuus huolehtia menneiden sukupolvien perinnöstä tuleville polville on varmasti kova. Olen ymmärtänyt, että monet vanhojen sukujen vesat, joilla on vanhaa perintöomaisuutta, kokevat sen olevan ennemminkin lainassa tulevilta sukupolvilta, ja siksi siitä pitää pyrkiä pitämään mahdollisimman hyvä huoli.
            Itse olen läheltä seurannut ystäväni (ja hänen perheensä) pohdintaa sukunsa vanhan kartanon kohtalosta, ja valitettavasti historiasta kumpuavat velvoitteet ja nykyisyyden tilanteet ja toiveet eivät aina kohtaa. Kuten ei postauksenkaan tapauksessa, vaikka varmasti tekevät parhaansa oikeaksi katsomallaan tavalla.
            Itse siis nostan heille (G & C) hattua vaikean asian hoitamisesta varsin mallikkaasti, on se sitten enemmän tai vähemmän vapaaehtoinen valinta. 🙂

            Tavanomainen perintökaari kai Saksassa muistuttaa Suomen perintökaarta, mutta en tiedä onko noiden linnojen suhteen joku oma juttunsa. Aika nopeastihan maat ja varat kuluisivat perintöihin muutoin.

            Tykkää

            • Niin se varmasti on, että tällainen suku ja perintö ovat monella tapaa suuri etuoikeus, mutta yhtälailla sitten myös taakka. On hienoa olla osa sukupolvien ketjua, mutta kyllä se sitten myös syö yksilöllisyyden monelta osin. Usein varmaan käy myös niin, että se henkilö, johon asia eniten vaikuttaa, ei välttämättä pääse ollenkaan yksin päättämään. Monilla suvussa voi olla vahvoja mielipiteitä ja niitä on helppoa laukoa, kun ei tarvitse sitten välttämättä kuitenkaan käytännössä asiasta huolehtia tai omaa elämää mitenkään uhrata. Täytyy toivoa, että Gustav ja Carina eivät koe tilannetta liian suureksi ongelmaksi.

              Luulisi, että perintöasiat tosiaan menevät Saksassa aika saman kaavan mukaan, kuin Suomessa. Koitin vähän googlata ja näyttäisi, että aika vahvasti verotetaan myös perintöjä ja niihin pitää näiden aatelisperheiden varautua tarkasti. En sitten tiedä, miten se käytännössä tapahtuu. Ylipäätään tuntuu, että aika monille aateluus on nykyään sellainen asia, että todella saa tehdä töitä, jotta omaisuuden saa säilytettyä. Nuo linnatkin lienee todella kalliita ylläpitää.

              Tykkää

  4. No onpas kyllä. Ihan silmät pyöreänä aikaisempaa kommenttiasi tästä aiheesta luin ja samoin tätä tekstiä. Käsittämättömät perintöehdot, melkoisen vankka tuulahdus tunkkaisesta menneisyydestä. Varmastikin vähän kiusallinen asia myös perheen sisällä, arjalaisviittauksineen ja muineen. Surullistakin, kun suvun etu ajaa näin yksityisen edun edelle.

    Tykkää

    • Taatusti ei tosiaan ole mikään ylpeydenaihe tämä isoisä tässä mielessä perheelle. Vaikka ei hän tietysti ainut ollut, monet saksalaiset kipuilevat saman asian kanssa. Tässä muuten on hurjaa sekin, että oikeastaan vastakkain ei edes ole suvun ja yksilön etu (siinä mielessä huono vertaus minulta tuo Bertil&Lilian), vaan yksilön ja ajan aate vs. yksilö. Noin järjellä ajatellenhan suvun etu ei nimittäin missään tapauksessa vaadi juuri tietynlaista vaimoa. Aikamoista ajatella, että tällaisissakin asioissa natsiaate edelleen vaikuttaa nykyihmisten elämään. Veikkaan, ettei testamentti välttämättä ollut edes Gustav Albrechtin oma idea, vaan voi hyvinkin olla, että tämänkaltaisia suunnitelmia on ohjattu ylempää.

      Tykkää

  5. Paluuviite: Sayn-Wittgenstein-Berleburgin prinssi Richard saatettiin viimeiselle matkalle | Timanttisalonki

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s