Yorkin prinsessat – yksityinen vai kuninkaallinen ura?

Lähestulkoon kaikki Euroopan monarkiat tuntuvat olevan tällä hetkellä jonkinlaisessa käymistilassa. Aika tuntuu ajaneen perinnöllisen valtionpäämiehen ohi ja kun talous sakkaa, kansa alkaa ihmetellä, mihin heidän verovaransa kuluvat. Moni kuningashuone onkin pyrkinyt selkeyttämään rooliaan, etsimään jäsenilleen merkityksellisempää tekemistä ja myös virtaviivaistaminen, mikä yleensä tarkoittaa porukan pienentämistä, vaikuttaa suositulta. Isossa-Britanniassa on tällä hetkellä luultavasti Euroopan suurin kuninkaallinen perhe tai ainakin sillä on suurin joukko aktiivisia kuninkaallisia. Kuninkuuteen valmistuvan prinssi Charlesin tiedetään haluavan typistää perhe mahdollisimman pieneksi ja tehokkaaksi yksiköksi ja vaikka suurin muutos tapahtuu ihan luonnollisen poistuman kautta, on prosessilla uhrinsakin. Yorkin prinsessat Beatrice ja Eugenie ovat olleet jo vuosien ajan tämän myrskyn silmässä ja aihe on jälleen noussut Britanniassa esiin.

Embed from Getty Images

Yorkin herttuan, prinssi Andrewn ja Sarahin, Yorkin herttuattaren tyttäret, 28-vuotias Beatrice ja 26-vuotias Eugenie ovat prinsessoja, kuten hyvin tiedämme. He saivat tittelinsä perinteiseen tapaan isänsä arvonimen mukaan ja 1980-luvun lopulla oli aivan selvää, että silloisen Yorkin herttuaparin tyttäristä tuli täysiverisiä kuninkaallisia. Kymmenisen vuotta aiemmin prinsessa Anne ja kapteeni Mark Phillips olivat päätyneet toisenlaiseen ratkaisuun, kun Phillips kieltäytyi kuningattaren tarjoamasta arvonimestä ja siten myös pariskunnan lapset tunnetaan vain omilla nimillään Peter Phillips ja Zara Tindall. 2000-luvun puolelle kun päästiin, myös kuningattaren ja prinssi Philipin lapsista nuorin, prinssi Edward avioitui ja kun hänelle ja Wessexin kreivitär Sophielle syntyi lapsia, ensin lady Louise ja sitten James, Severnin varakreivi, olikin todettu, että prinsessa Annen valinta vaikutti helpommalta lasten kannalta. Prinssi Edwardin, Wessexin jaarlin, lapsia tituleerataankin samaan tapaan, kuin normaalisti jaarlin lapsia. Käytännössä he ovat prinssi ja prinsessa, mutta heistä näitä arvonimiä ei koskaan käytetä.

Prinsessan arvonimi ei ole ollut Beatricelle ja Eugenielle aina siunaus, sillä se on tuonut heidän harteilleen omanlaisensa taakan. Heidän ulkomuotoaan ja vaatteitaan on tarkkailtu ja kauhisteltu, heidän lomiaan laskettu ja yleistä hyötyään monarkialle ja valtakunnalle ihmetelty. Tämähän ei sinällään ole mitenkään poikkeuksellista, sillä samaan tapaan suhtaudutaan lähes kaikkialla kuninkaallisen perheen jäseniin. Prinsessa Beatricen ja prinsessa Eugenien kohdalla tilanne on kuitenkin ollut hankala, sillä vaikka titteli löytyy, heillä ei ole ollut mahdollisuutta toteuttaa vaadittua työ- ja vastuupuolta. Prinsessat eivät ole ns. working royals, heidän suorittamaansa hyväntekeväisyys- tai muuta työtä ei merkitä hovin kalenteriin, eikä hovin nettisivulta löydy heistä esittelysivua, kuten muista perheen aikuisista jäsenistä. Prinssi Andrew ei saanut taannoin lupaa ottaa vanhempaa tytärtään mukaan Intian vierailulleen, eikä prinsessoilla ole löytynyt liiemmin muitakaan virallisia tehtäviä. Kuitenkin heidän edellytetään osallistuvan kuningashuoneen perhejuhliin ja muihin tärkeisiin julkisiin tilaisuuksiin, joten julkisuudesta he eivät pääse eroon.

Embed from Getty Images

Prinssi Andrewn on jo vuosikausia väitetty taistelevan tyttäriensä virallisen roolin puolesta ja median mukaan kiistakumppanina on ollut isoveli Charles. Walesin prinssin visiossa tulevaisuuden kuninkaallinen perhe typistyy häneen itseensä ja Cornwallin herttuatar Camillaan, prinssi Williamiin, Cambridgen herttuatar Catherineen, prinssi Harryyn ja tämän mahdolliseen tulevaan puolisoon, sekä myöhemmin molempien poikien lapsiin. Kuninkaallisen perheen työjuhtaa prinsessa Annea, prinssi Andrewta itseään, tai prinssi Edwardia ja kreivitär Sophieta tuskin kielletään tekemästä työtä, mutta heidän lapsiaan ei ole tarkoitus enää sisällyttää ammattikuninkaallisten joukkoon. Luonnollinen poistuma taas vie mukanaan kuningatar Elisabetin ja prinssi Philipin lisäksi kuningattaren serkut, joista Gloucesterin herttua Richard ja herttuatar Birgitte, Kentin herttua Edward ja prinsessa Alexandra ovat vuosittain suorittaneet sadasta jopa kolmeensataan työtehtävää jokainen ja toisin kuin Yorkin prinsessojen, heidän työnsä on ns. virallista ja hovin ylläpitämää.

Kun kuningatar Elisabet nousi valtaan, oli vallalla pienoinen pula kuninkaallisista. Kuningatar itse oli lähdössä puolisoineen kuukausien matkalle ympäri Kansainyhteisöä ja Kuningataräiti suri edesmennyttä puolisoaan. Jotta kaikki työ ei jäänyt prinsessa Margaretin ja ikääntyneiden tätien ja setien kontolle, pyydettiin mukaan myös kuningattaren ja prinsessan ikätoveri, prinsessa Alexandra. Jatkossa töitä löytyi myös isiensä herttua-arvot perineille Rikhardille ja Edwardillekin ja Britannian kuninkaallisen perheen laaja työkenttä vakiintui. Jos perinnettä jatkettaisiin, tulevan kuninkaan eli prinssi Williamin serkut tulisi sisällyttää ”firmaan”.

Mutta näin ei ole tapahtumassa. Prinssi Charles on ottanut tiukan kannan ja päättänyt, että prinssi Andrewn, ja toisaalta muidenkaan sisarusten, lapsille ei ole tulevaisuudessa tarvetta. Aihe ei kuitenkaan selvästi ole vielä loppuun käsitelty, sillä prinssi Andrew tuntuu pitävän sitä väsymättä esillä. Prinssi on aiemmin todennut, että hänellä olisi hyvinkin käyttöä tyttärilleen työmääränsä keventäjinä ja myöhemmin jatkajina ja viime viikolla väitettiin, että prinssi olisi lähestynyt aiheesta äitiään kirjeitse. Tilanne on luonnollisesti kuningattarelle vaikea, sillä tukkanuottasilla ovat omat pojat ja välikappaleena kuningattarelle tärkeät ja läheiset lapsenlapset. Kuningattaren uutisoitiin kuitenkin asettuneen prinssi Charlesin kannalle, mutta toisaalta mediassa korostettiin myös kuningattaren seisovan prinsessojen takana.

Embed from Getty Images

Windsorit pesevät mielellään likapyykkinsä piilossa julkisuudelta, jos se vain suinkin onnistuu, joten ihan varmaa tietoa kuningattaren mielipiteestä emme saane. Vastaus kysymykseen, tuleeko prinsessa Beatricesta ja prinsessa Eugeniesta työskenteleviä kuninkaallisia, saataneenkin vasta, kun kuningas Charles III on noussut valtaistuimelle. Oman mielipiteemme voimme kuitenkin tietysti sanoa ja pohtia, pitäisikö prinsessoja hyödyntää enemmän.

Tällä hetkellähän tilanne on se, että molemmat yliopistosta hyvin arvosanoin valmistuneet prinsessat työskentevät yksityisellä sektorilla. Prinsessa Beatricen alaa on yritysmaailma ja nuoremman sisaren puolestaan taide ja taidekauppa. Varsinaista uraa ei kumpikaan ole vielä ehtinyt luomaan, vaan työkokemus on ollut melko pirstaleista ja etenkin prinsessa Beatricen kohdalla runsaiden lomien ja muiden taukojen sävyttämää. Tämähän ei toisaalta ole mikään ihme, sillä prinsessat ovat varakkaan miehen lapsia. Jokainen kultalusikka suussa syntynyt brittinuori matkustelee, juhlii ja viettää leppoisaa elämää, kun se vielä on mahdollista. On melko paksua vaatia, että prinsessat eivät näin voisi tehdä silloin, kun heille ei anneta mahdollisuutta toisenlaiseen uraan. Rahaahan prinsessat eivät nimittäin sinänsä valtiolta saa, vaan heidän elatuksensa (ja nykyään myös kallis suojelunsa) tulevat isän pussista. Prinsessat ovatkin erikoisessa limbossa, jossa heiltä edellytetään sellaista, jota he eivät voi, eivätkä saa tehdä ja josta he eivät saa korvausta. On kuitenkin ollut mukavaa huomata, että tästä huolimatta molemmat nuoret naiset ovat antaneet panoksensa myös hyväntekeväisyyteen mahdollisuuksiensa puitteissa. Prinsessa Beatrice on puhunut erityisesti dyslexiasta, josta hän itsekin kärsii ja muutenkin prinsessan työ keskittyy lasten ja nuorten tukemiseen. Prinsessa Eugenie on puolestaan osallistunut erityisesti äitinsä hyväntekeväisyystyöhön ja viime aikoina mm. moderni orjuus on ollut prinsessan agendalla.

© The Salvation Army United Kingdom with The Republic of Ireland via Youtube

Kun lehtien kommenttipalstoja lukee, piirtyy prinsessojen julkisuuskuvasta karu. Nuorille naisille ehdotetaan ravitsemusterapeutin ja stylistin palveluja, heitä nimitetään vapaamatkustajiksi ja tyhjäpäiksi ja selvästi heidän harteillaan lepäävät myös epäsuosittujen vanhempien synnit. Mikään varsinainen salainen ase sisarukset eivät siis hoville ole. Mutta kyllä heissä olisi potentiaalia. Jo pelkästään se fakta, että prinsessat ovat aina monarkialle hyödyllisiä suosionsa puolesta antaa heille etumatkaa ja perinteitä kunnioittavassa maassa syntyperäiset prinsessat etenkin olisivat etu, eikä haitaksi olisi myöskään hieman nuorentaa kuninkaallisen perheen imagoa. Mikä kuitenkin tärkeämpää, prinsessa Beatrice ja prinsessa Eugenie ovat minusta osoittaneet, että kun ikää on hieman karttunut, myös monet valinnat elämässä ovat muuttuneet vastuullisempaan suuntaan ja heistä voisi todella olla hyötyä.

Toisessa vaakakupissa painaa kuitenkin nykyaika. Kun muissa monarkioissa väkeä jatkuvasti vähennetään, kannattaako Britanniassakaan pitää mukana porukassa näinkin kaukaisia sukulaisia. Tällä hetkellä prinsessat ovat kruununperimyksessä sijoilla seitsemän ja kahdeksan ja mitä luultavimmin putoavat edelleen kauemmas, kun lapsia syntyy lisää lähemmäs kruunua. Samaan aikaan, kun on kiistatonta, ettei nykyistä työmäärää voida pitää yllä prinssi Charlesin suunnittelemalla kokoonpanolla, lienee kiistatonta myös, ettei se ole aivan tarpeellistakaan. Jokainen paikallinen tennisseura ei tarvitse kuninkaallista suojelijaa, eikä Buckinghamin palatsin parvekkeen tarvitse natista liitoksistaan jokaisena juhlapäivänä.

Prinsessa Eugenien kihlauksesta on huhuttu jo jonkin aikaa ja hääaikaiden julkistamista pitkäaikaisen poikaystävän Jack Brooksbankin kanssa odotetaan ensi vuodelle. Prinsessa on myös muuttamassa omaan asuntoon Kensingtonin palatsin alueelle ja mitä ilmeisimmin aloittamassa uutta, hieman aikuisempaa, elämänvaihetta. Prinsessa Beatrice puolestaan erosi vastikään pitkästä suhteesta Dave Clarkin kanssa, mikä toisaalta antaa hänelle ehkä tilaisuuden asettua aloilleen, kun poikaystävän työ ei enää vie prinsessaa eri puolille maailmaa. Kolmeakymppiä lähestyvät prinsessat elävät joka tapauksessa vaihetta, jossa päätös tulevaisuudesta on tehtävä. Alkavatko he rakentaa täysipainoista elämää ja uraa niin yksityisinä henkilöinä, kuin mahdollista, vai ottavatko harteilleen vastuun, joka heille osin langetettiin syntymässä? Näyttää siltä, että prinssi Charlesin päätös on tehty ja tie sitä myöten pystyssä, mutta toki prinsessat voivat pienemmissä puitteissa ottaa tittelinsä entistä parempaan käyttöön, mikä olisikin suotavaa. Tämä on kuitenkin luonnollisesti heidän oma valintansa ja itseasiassa se puoli, jota tarinassa ei vielä olla kuultu. Prinssi Andrew on ollut äänessä, prinssi Charles on ollut äänessä ja omalla tavallaan jopa kuningatar Elisabet, mutta mitä prinsessat mahtavat haluta? Kun kuningattaren sanotaan olevan asiassa pojantyttäriensä puolella, toivotaan, että hänen korvansa ovat myös auki prinsessojen omille toiveille.

Embed from Getty Images
Mainokset

2 kommenttia artikkelissa “Yorkin prinsessat – yksityinen vai kuninkaallinen ura?

  1. Kivaa että olet palannut! Välillä on pitänyt käydä katsomassa joko on tullut postauksia ja viimein odotus palkittiin.

    Mielenkiintoista pohdintaa. Varmasti samanlaisten mietteiden parissa ollaan tulevaisuudessa Ruotsissa, nythän tulevan hallitsijan (Victoria) sisarten lapset ovat automaattisesti saaneet prinssi/prinsessa -tittelin. Millaiseksi määrittyy parin vuosikymmenen kuluttua esimerkiksi Leonoren ja Nicolaksen rooli? Jos Madeleinen perhe tulee jatkossakin asumaan ulkomailla, muodostuu lasten suhde äitinsä kotimaahan eittämättä heikoimmaksi kuin serkuillaan. Huomionarvoista on, että Kaarle Kustaan sisarusten lapsilla kuninkaallista titteliä ei ole, ei myöskään Norjan tulevan hallitsijan sisaren (Märtha Louise) lapsilla.

    Tykkää

    • Mukavaa, että olet jaksanut käydä kurkkimassa! Syksy on ollut yhtä hullunmyllyä, kun iso remontti ja muutto ovat vieneet kaiken ajan. Kotona olen iltaisin lähinnä jaksanut istua sohvalla. Onneksi nyt vähän helpottaa ainakin hetkellisesti, joten olen yrittänyt panostaa blogiin. Toinenkin postaus on jo valmiina odottamassa ja viikonlopullekin on ehkä jotain luvassa. 🙂

      Ruotsin tilanne on kyllä mielenkiintoinen. Siellä on varmaan Madden lapsille haluttu antaa tittelit tasa-arvon osoituksena, kun se on Ruotsissa niin arvostettua ja kruununperimyken tasavertaisuus on myöskin juuri tämän sukupolven aikana tapahtunut. Toisaalta se saattaa sitten johtaa juurikin ongelmiin, kun prinssejä ja prinsessoja on vähän joka nurkalla. En usko, että missään tapauksessa enää Leonoren, Nicolaksen tai Alexanderin lapset saavat titteliä. Vaikea on ennustaa Madden perheen tulevaisuutta, mutta kyllä ihmettelen kovasti, jos takaisin Ruotsiin muuttavat. Tiedän, että aina välillä puhutaan Leonoren kouluunmenosta ja siitä, että jotta kruununperimysoikeus säilyy, on käytävä koulut Ruotsissa. Väittäisin kuitenkin, että siihen mennessä kruununperimyksessä on Leonoren edellä jopa enemmän lapsia, kuin nyt ja Leonoren asema on ihan triviaali. Eiköhän Madde ja Chris ilmoita siinä vaiheessa, että jäävät Lontooseen.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s