Kuningasperhe juhli kansan kanssa kuningas Haraldin vallassaoloa

Norjassa viikonloppu oli omistettu hallitsijan juhlimiselle. Kuningas Haraldin valtaannoususta tuli sunnuntaina kuluneeksi 25 vuotta ja kuningaskunnassa iloittiin niin kuninkaasta, kuin kuningattarestakin. Kuningasparin toive oli ollut, että juhlaa voitaisiin viettää yhdessä kansan kanssa ja toive näytti toteutuvan. Hopeavuosipäivää juhlittiin niin hiihtäen ja mäkeä laskien, kuin kansaa tavaten. Myös illallisia nautittiin, mutta nekin olivat aika matalan profiilin tilaisuuksia ja vieläpä yksityisiä. Loistoon mieltyneille juhlat saattoivat olla hiukan pettymys, mutta Norjan kuningasperheen maanläheinen tyyli toisaalta viehättääkin.

Kuten aiemmin kerroin, juhlaviikonloppu aloitettiin perjantaina onnitteluilla, joita kuningas Harald ja kuningatar Sonja ottivat vastaan kuninkaanlinnassa Oslossa. Lauantaina juhlaa jatkettiin yksityisesti ja illalla kuningaspari nautti sukulaistensa kanssa illallista kruununprinssi Haakonin ja kruununprinsessa Mette-Maritin kotona Skaugumissa, joka oli myös kuningasparin koti ennen valtaannousua. Paikalle olivat saapuneet jo ulkomaiset vieraat, eli Ruotsin kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia, sekä Tanskan kuningatar Margareeta ilman eläkkeelle siirtynyttä prinssi Henrikiä. Lisäksi kuningasparia olivat juhlimassa kruununprinssiparin yhteiset lapset prinsessa Ingrid Alexandra ja prinssi Sverre Magnus, prinsessa Märtha Louise Ari-puolisonsa ja kolmen tyttärensä kanssa, kuningas Haraldin sisar prinsessa Astrid perheineen ja edesmenneen toisen sisaren, prinsessa Ragnhildin perhettä. Sukunimien perusteella paikalla oli myös kuningatar Sonjan sukulaisia, sekä eturivissä poseerannut Marit Tjessem, kruununprinsessa Mette-Maritin äiti.

Sunnuntai oli kuitenkin varsinainen juhlapäivä ja se alkoikin jo kello yhdeltätoista linnan kappelissa, jossa järjestettiin kiitos- ja muistojumalanpalvelus. Kuninkaallinen perhe oli kokonaisuudessaan paikalla ja kappeliin saapui myös lauantain illalliselta puuttunut Marius, kruununprinsessa Mette-Maritin viime keskiviikkona 19 vuotta täyttänyt poika. Kuninkaallinen perhe saapui täyttämään kaksi ensimmäistä riviä ja toiselle puolelle käytävää asettuivat kuningatar Margareeta ja Ruotsin kuningaspari. Jumalanpalvelusta johti Norjan kirkon pää, piispa Helga Haugland Byfuglien ja lukemassa kävivät myös prinsessa Märtha Louise, sekä kuningas Haraldin sisarentytär ja -poika. Pienehkö kappeli ei ollut kovin täyteen ahdettu ja kuninkaallisen perheen ja lähisuvun lisäksi paikalla olikin vain joitakin edustajia Norjan virallisista instituutioista. Musiikista vastasivat trumpetisti Ole Edvard Antonsen ja Oslon katedraalikuoro. Kappeli oli koristeltu kauniisti valkoisin kukkasin, joiden joukossa oli runsaasti ainakin tulppaaneja ja hortensioita.

Norjan kuningasperhe kuningas Haraldin vallassaolojuhlissa

Screenshot – NRK 17.01.2016

Norjan kuningasperhe kuningas Haraldin vallassaolojuhlissa

Screenshot – NRK 17.01.2016

Norjan kuningasperhe kuningas Haraldin vallassaolojuhlissa

Screenshot – NRK 17.01.2016

Norjan kuningasperhe kuningas Haraldin vallassaolojuhlissa

Screenshot – NRK 17.01.2016

Norjan kuningasperhe kuningas Haraldin vallassaolojuhlissa

Screenshot – NRK 17.01.2016

Norjan kuningasperhe kuningas Haraldin vallassaolojuhlissa

Screenshot – NRK 17.01.2016

Norjan kuningasperhe kuningas Haraldin vallassaolojuhlissa

Screenshot – NRK 17.01.2016

Jumalanpalveluksen jälkeen kuninkaallinen perhe saapui kuninkaanlinnan pihalle, jonne oli saapunut tuhansia ihmisiä osallistumaan talviurheilutapahtumaan. Ulkoilua ja liikuntaa rakastava kuningaspari oli itse toivonut tämänkaltaista tilaisuutta ja Norjan Olympia- ja Paraolympiakomiteat, sekä urheiluliitto olivatkin järjestäneet riehan, jossa oslolaiset pääsivät hiihtämään, laskemaan mäkeä, luistelemaan ja kokeilemaan hieman erikoisempiakin talvilajeja.

Suuret kuninkaalliset juhlatilaisuudet heijastelevat aina jonkinverran hallitsijan ja muiden kuninkaallisten persoonia, mutta vaikka kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia heittäytyivätkin kuninkaan vallassaolon 40-vuotisjuhlallisuuksissa tanssin pyörteisiin yleisön seassa, toppavaatteissa paikalle saapunut Norjan kuningaspari vei kyllä voiton. Kuningas Harald oli sonnustaunut muhkeaan toppatakkiin ja -housuihin ja kruununprinssiperheen lisäksi myös ainakin kuningatar Sonja oli valinnut jalkineikseen hiihtomonot. Eivätkä ne turhaan jalassa olleet, sillä kuninkaalliset osallistuivat ilonpitoon ihan oikeasti.

Erityinen ohjelmanumero linnan pihalla oli Lillehammerissa helmikuussa järjestettävien nuorten olympialaisten olympiatulen kantaminen aukion halki ja mukaan soihtua kantamaan pääsi myös prinssi Sverre Magnus. Myöhemmin sitten varsinaisissa kisoissa tulen sytyttämisen kunnia lankeaa isosiskolle, prinsessa Ingrid Alexandralle.

Kuningasparin ja näiden lasten ja lastenlasten talvireippailua seurasivat parvekkeelta kuningas Kaarle Kustaa ja kuningatar Silvia, kuningatar Margareeta, sekä prinsessa Astrid.

Reipasta ulkoilua seurasi yksityinen lounas linnassa ja sen jälkeen kuninkaalliset vieraineen pukeutuivat hieman edustavampiin asuihin, mutta kuitenkin jälleen lämpimästi, sillä edessä oli noin puolen kilometrin kävely Oslon yliopistolle, jonka pihalla oli käynnissä toinen yleisötilaisuus musiikkiesityksin ja lasten puuhateltoin, sekä ruokakojuin. Kuninkaallinen perhe käveli Oslon pääkatua Karl Johans gatea yliopistolle tervehtien samalla tien molemmin puolin kerääntynyttä kansaa. Perillä heidät vastaanotti pääministeri Erna Solberg johdattaen kuninkaalliset ylipiston Aula-saliin nauttimaan juhlakonsertista. Konsertin aikana kruununprinssi Haakon ja prinsessa Ingrid Alexandra lukivat kuningasparille runon, video löytyy täältä.

Illan päätti jälleen yksityinen juhlaillallinen, joka nautittiin illan jo pimennyttyä kuninkaallinnassa. Linnan edustaa valaisivat lukemattomat kynttilät, jotka samaan tapaan kuin tasan kaksikymmentäviisi vuotta aikaisemmin, muistivat kuollutta kuningasta, kuningas Olavia.

Illallisella pukukoodi oli black tie eli smokki, ei siis tiaroita ja kunniamerkkejä tällä kertaa. Kuninkaallisten vieraiden rinnassa kimaltelivat kuitenkin upouudet muistomitalit, punaisessa nauhassa riippuneet kuningas Haraldin profiilikuvat. Kuvaa kiertää teksti ”Harald V Norges Konge Alt For Norge”, Harald V Norjan kuningas Norjan puolesta.

Juhlallisuuksia voi käydä katsomassa yleisradioyhtiö NRK:n sivuilla. Sieltä löytyy esimerkiksi jumalanpalvelus kokonaisuudessaan, sekä päivän kohokohdat koosteena. Edellisestä postauksestani löytyy runsaasti upeita uusia muotokuvia ja lisäksi linkkejä kuningasparista kertovaan seitsenosaiseen dokumenttisarjaan.

Advertisements

14 kommenttia artikkelissa “Kuningasperhe juhli kansan kanssa kuningas Haraldin vallassaoloa

  1. Ihanat, reipashenkiset norjalaiset. Maanläheiseltä vaikuttaa kyllä koko kööri ja kovia ovat ulkoilemaan. Hieman silti harmittaa, ettei sunnuntain juhlaillallisella nähty tiaroita..

    Pakko myös kommentoida, että onpas Marius kasvanut komeaksi nuoreksi mieheksi..!

    Tykkää

    • Tiaranpuute jää aina hiukan kaivelemaan, en voi kieltää… Mutta muuten mukavat juhlat ja sympaattinen meininki. Ja tosiaan, Mariuksesta on tullut tosi komea ja kun on pitkä ja urheilullinenkin, niin taitaa yleisön mielenkiinto olla aika taattua seuraavat vuodet. Marius näyttää muuten aika paljon isältään, googlatkaa ’Morten Borg’, jos kiinnostuitte. En itseasiassa tiennyt, että isä on noin paljon mukana kuvioissa, esim. yhdessä Haakonin kanssa Mariuksen ensimmäisen koulupäivän kuvissa.

      Tykkää

  2. Moikka! Nyt on pakko kommentoida, että tykkään hirveesti blogistasi, tosi mielenkiintosia ja syvällekkin meneviä juttuja!

    Norjan kuninkaallisista aina puhuttaessa mietin tuota Mariusta, koska mielestäni hänen roolinsa on todella mielenkiintoinen. Eihän muissa kuninkaallisissa perheissä ole lapsipuolia, ainakaan sellaisia jotka ovat noin näkyvästi osa perhettä ja näkyvillä julkisuudessa. Mutta sitten taas esim. näissä juhlallisuuksissa Marius ei esiinny noissa ”virallisissa” perhekuvissa tai parvekkeella vilkuttamassa. Että jos joskus kaipaat postausideoita niin Mariuksen roolista ja asemasta ja tulevaisuudestakin olisi kiva lukea joskus enemmän! 🙂

    Tykkää

    • Moikka ja tervetuloa mukaan keskustelunkin puolelle! Kiva, että olet löytänyt blogista mielenkiintoista luettavaa. 🙂

      Mariuksen asema on tosiaan aivan ainutlaatuinen tällä hetkellä ja minuakin aihe kiinnostaa. Laitan postausehdotuksen muistiin! Mariukselle luotu asema virallisen ja epävirallisen välissä on mielenkiintoinen ja olen siinä käsityksessä, että myös aika toimiva. Lisäksi se on toki uraauurtava, sillä vaikka tällaista ei olla vielä muualla nähty, on hyvin mahdollista, että tulevaisuudessa nähdään.

      Tykkää

  3. Kyllä Norjalaiset osaa. Valloittava tapa juhlia yhdessä ja osallistumalla eikä vain sivusta seuraten . Kaikki ovat vielä niin raikkaan ja urheilullisen näköisiä.

    Laitoitteko merkille kuinka tyylikäs oli Margareta valkoisessa asussaan parvekkeella ”huiskuttamassa”.

    Komppaan postaus ideaa Mariuksesta. Aikamoinen Tuhkimo tarina äidillä ja pojalla.

    Tykkää

    • Tuo Margareetan valkoinen asu on kyllä varsinainen lumikuningattaren puku! Sopii kuin nenä päähän pohjoismaalaiselle kuningattarelle. Takki ja hattu nähtiin muuten ensimmäisen kerran kuningattaren omissa 40-vallassaolojuhlissa, joten mukava kytkös siinäkin mielessä näihin juhliin.

      Tykkää

  4. Jotenkin niin kovin norjalaisilta vaikuttivat nämä juhlat -ja hallitsijaparin näköisiltä siis. Kovin monen kuninkaallisen perheen en näin voisi kuvitella näin merkkipäivää viettävän, Pohjoismaiden ulkopuolelta kenenkään. Kyllähän tuollainen konstailematon meininki jotenkin viehättää.

    Minua on joskus, ja taas tuon Skaugumin yhteiskuvan myötä, pohdituttanut nämä ”kuninkaallisiset serkut”, ts. esim. Norjan osalta prinsessa Astridin ja Ragnhildin lapset, jotka sukujuuriensa puolesta ovat todellä lähellä hallitsijaperhettä ja siniverisiä siis itsekin, mutta käsittääkseni eivät juurikaan julkisuudessa. Vai ovatko? Sama tilanne esim. Ruotsin kuningas Kaarle Kustaan sisarusten lasten suhteen, minulla ainakaan ei ole minkäänlaista käsitystä Margarethan, Desireen tai Birgitan lapsista. Magnusoneja nyt silloin tällöin julkisuudessa näkee. Ts. millainen suhde heillä on kuningasperheeseen ja kuninkaallisiin juuriinsa? Entä julkisuuteen? Ovatko esimerkiksi työelämässä tai muualla pystyneet hyödyntämään syntyperäänsä? Osahan heistä (mm. Amblerit) toki asuu ulkomailla ja ovat käsittääkseni eläneet koko elämänsä täysin julkisuudesta ja kuninkaallisista titteleistä irti olevaa elämää. Ja pohdituttaa ihan jo siksikin, että onhan se nyt kummallista että jonkun aika taviksen serkku on maan seuraava monarkki.

    Kiitos blogistasi, en olekaan ennen kommentoinut. Minulle näiden kuninkaallisten seuraaminen on ollut aina vähän sellaista ihanaa hömppää, mutta tässä blogissa hömppä on yleensä paketoitu harvinaiseen fiksuun muotoon. Kiinnostavasti taustoitat tapahtumia ja henkilöitä, etkä jumita vain pukeutumiseen tai muotiin.

    Tykkää

    • Tervetuloa mukaan keskusteluun sinullekin Unni! Ja kiitos sanoistasi, lämmittivät mieltä hurjasti, samoin kuin Veeran kommentti. 🙂 Itsekin seuraan mielelläni hömppää, mutta sitä tarjotaan joka tuutista, eikä se yleensä jaksa kuitenkaan niin paljon kiinnostaa, että siitä viitsisi kirjoittaa. Yritänkin yleensä vähän jotain muutakin pointtia sitten löytää postauksiin. Tosin joskus tarvitaan ihan hömppäannos ja silloin sitä lipsuu blogiinkin! 😉

      Mielenkiintoista pohdintaa serkuista! Tuohan tosiaan on hyvin erikoinen tilanne, jos ja kun elää täysin normaalia elämää muuten, mutta sitten vaikkapa sukulaisten häät ovat kuninkaallinen tilaisuus. Varmasti aika jännää varsinkin puolisoille, jotka eivät pääse loistoon tottumaan, mutta aina välillä sitä pääsevät/joutuvat kokemaan! Olen aikalailla samassa tilanteessa kuin sinä, eli Ruotsista Christinan lapset ovat jotenkin tuttuja, mutta muiden siskojen lapsia en luultavasti tunnistaisi kuvasta. Ja sama näiden Astridin/Ragnhildin lasten kanssa, sukunimien perusteella yhteiskuvasta bongailin. Heitä ei tosiaan käytännössä koskaan näe missään ja vaikka olisivatkin paikalla, mediaa ei kiinnosta, eli eivät päädy kuviin tai ainakaan heitä ei niihin tunnisteta, vaan mainitaan vain häävieraaksi tms. Britanniassa on hiukan erilainen tilanne, kun kuningattaren serkut isän puolelta ovat runsaasti julkisuudessa, mutta toisaalta heidän lapsensa enää eivät niinkään. Osalla kuitenkin titteli pitää edelleen julkisuuden syrjässä kiinni, mutta Ruotsissa ja Norjassahan ei niitäkään serkuilla ole. Voisin kuvitella, että Britanniassa tittelistä voi olla hyötyä liike-elämässä ja muissa yhteyksissä ja mahdollisesti kyllä muuallakin nimestä tai siitä tiedosta, että on sukua hallitsijalle. Jos ei muuta, niin ainakin liikekumppani saattaa arvella aika rehelliseksi, kun harva uskaltaa ottaa riskiä skandaalista!

      Tykkää

  5. Jälleen mukava postaus, kiitos! Minua jäi mietityttämään milloin juuri saatuja muistomitaleja käytetään? Valtiovierailuilla kyseiseen maahan? Ei milloinkaan? Vai millainen on protokolla.

    Tykkää

    • Pistitpä pahan kysymyksen! Joudun vastaamaan hyvin vajavaisesti, joten jos joku tietää paremmin, kertokaa ihmeessä. Olen siinä käsityksessä, että naisten osalta mitalit taitavat mennä aika pitkälti vain säilöön, eivätkä pääse käyttöön. En ole ainakaan koskaan kuullut/huomannut, että niitä olisi tapana käyttää esim. juuri valtiovierailujen yhteydessä, vaan tosiaan jäävät naisilla ehkä ennemmin muistoksi. Mahdollista on, että kun vietetään kuninkaan seuraavaa juhlavuotta, ehkä näitä mitaleita kannetaan uusien rinnalla, mutta en ole varma kyllä ollenkaan. Miehillä taas mitalit pääsevät luultavasti ihan käyttöönkin, eli kun pukevat univormun (tai joskus tavallisen puvun) kunniamerkein, näitä voidaan silloin käyttää. Esim. prinssi Carl Philipillä oli hääpäivänään rinnassaan kaksi isänsä juhlavuosimitalia, sekä Victorian ja Danielin häiden muistomitali. Samoin Charles, William ja Harry kantavat Elisabetin juhlavuosien muistomitaleita univormun kanssa tai muissa mitaleita edellyttävissä sotilaallisissa tilaisuuksissa.

      Tykkää

  6. Pitkästä aikaan ehdin tänne lukemaan juttuja ja komemntoimaan.

    Oli kyllä varsin maanläheiset nämä Norjan juhlat. Näin pari videota, kun kuningasperhe rantautui hiihtämään jalaskemaan mäkeä kansan joukkoon. Kansa pääsi kyllä todella lähellä kuningasperhettä. Tiarojen puute jäi täälläkin harmittamaan, varsinkin kun etukäteen julkaistut kuvat antoivat ymmärtää, että loistoa voisi olla tulossa. Lisäksi huomasitteko että Silvia ja Margareetan asut olivat molempina iltoina sävy sävyyn?

    Norjan kuningasperhe on jäänyt jotenkin vieraaksi aj ihan joutui googlettamaan että mitäs kaikkea niille on oikein tapahtunut ja ketä siihen perheeseen oikein kuuluu. Tästä siis blogikirjoitustoive, eli sen lisäksi että Mariuksen asemasta ja roolista olisi kiva tietää enemmän, oli muun muassa kesällä Monacon häissä vieraana niin tämän lisäksi juttua Norjan kuningasperheen historiasta yms. 🙂

    Tykkää

    • Silvia ja Margareeta olivat tosiaan pukeutuneet sävy sävyyn ja kivasti myös sopien Sonjan asuihin. Perjantai-iltana molemmat punaisissa, kun Sonja oli valkoisessa asussa ja sitten sunnuntaina tummansiniset sopivat hienosti Sonjan fuksiaan ja Margareetalla oli vielä vyö samaa sävyä. Sääli, ettei nähty tiaroita ja etenkin se harmittaa, kun paikalla oli kuitenkin sekä Silvia, että Margareeta tuomassa lisäloistoa. Siinä on kuitenkin kaksi kuningatarta, jotka eivät turhia kursaile, mitä tulee juhlakoruihin! 🙂

      Norjan kuningasperhe on minulle ihan ikuisuusongelma tässä blogissa. Periaatteessa haluaisin kirjoittaa heistä paljonkin, mutta jotenkin heillä ei koskaan tapahdu mitään mielenkiintoista. Ehkä elämä on jotenkin sellaisella tasaisessa vaiheessa, ettei tule mitään suurempia muutoksia. Ja mediassahan he jäävät muutenkin muiden jalkoihin, joten ei oikein nouse sieltäkään aiheita ja kuvamateriaali nyt varsinkin on harvinaista. Täytyy katsoa, josko tuolta menneisyyden puolelta sitten löytyisi jotakin mielenkiintoista kerrottavaa. Ja tosiaan sitten tuo Marius, siitä aiheesta täytyy kyllä jotain koota kasaan, kun näyttää monia teitä kiinnostavan.

      Tykkää

  7. Kuningasparin vallassaolojuhla oli kyllä todella mieltä lämmittävä. 🙂 Sonja ja Harald ja koko Norjan kuninkaallinen perhe vaikuttavat todella maanläheisiltä ja lämpimiltä. Itsekin jäin hieman kaipaamaan tiaroja, mutta kyllä niitä sitten onneksi muilla näkee. Minusta oli hienoa, kuinka onnistuneesti he olivat ottaneet tavalliset ihmiset mukaan juhlintaan ja todella osallistuivat itsekin ilonpitoon. Katsoin videon Haakonista ja Ingrid-Alexandrasta lukemassa runoa ja, vaikken runoa itseään juurikaan ymmärtänyt, olin iloinen siitä kuinka hineosti he molemmat esiintyivät ja varsinkin Ingrid-Alexandra, joka puhui selkeästi ja jos hän jännitti, niin se ei ainakaan ulospäin näkynyt. 🙂

    Mietinkin sitä, kun mainitsit edellisessä kommentissa, että norjalaiset jäävät mediassa varjoon. Onko niin, etteivät bloggaajat yleensä käsittele Mette-Maritia, vaikka he käsittelisivät muita skandinaavisia prinsessoja vai esiintykö Mette-Marit muutenkaan niin paljoa julkisuudessa? Harvoin nimittäin näen uutisia Mette-Maritista missään. Ja samaa mieltä olen muiden kanssa siitä, että Mariuksesta on todella kasvanut oikein komea.

    Tykkää

    • Toive kansan kanssa juhlimisesta tosiaan toteutui, eikä tullut kovin voimakkaasti sellaista kahden kerroksen väkeä -fiilistä. Myös Ruotsi saa kyllä tässä suhteessa pisteet, koska varsinkin kuningas itse oli omissa juhlissaan pari vuotta sitten todella rento ja sympaattinen! Harmittaa, etten huomannut tuota Ingrid Alexandran ja Haakonin runoa kun tein postausta, vaan päivitin linkin mukaan myöhemmin, joten kaikki eivät ehkä nähneet. Esitys oli jotenkin sympaattisen kotikutoinen, mutta silti sujui todella hyvin ja selvästi oli harjoiteltu. Lopun kumarrus ja niiaus olivat mainiot ja koko homma isän ja tyttären yhteisesityksenä suloinen. 🙂

      Sanoisin, että kyllä Mette-Maritia käsitellään, kun on puhe muodista (jolloin pääasiassa kritisoidaan nykyään), mutta muuten ei kovinkaan paljon. Harvoin häntä (saati muita Norjan kuninkaallisia) näkee uutisjutuissa tai missään, missä kerrottaisiin hänen työstään. Mutta se ei kyllä ole pelkästään bloggaajien vika, koska tosiaan ihan yleisesti kaikessa mediassa käsitellään norjalaisia vähemmän, kuin esim. Ruotsin, Espanjan tai Britannian kuningasperheitä. Toinen syrjään jäävä on Belgia, josta on harvoin mitään missään. Sieltäkin tosin Mathilden asut usein poimitaan esiin.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s