Kuninkaallisuus – ura, jolta ei pääse eläkkeelle?

Tanskan kuningatar Margareetan uudenvuodenpuhe sisälsi tällä kertaa melkoisen yllätyksen, kun kuningatar puheen lopuksi ilmoitti, että prinssi Henrik on päättänyt hidastaa työtahtiaan ja käytännössä jäädä eläkkeelle. Uutinen on herättänyt runsaasti keskustelua niin prinssi Henrikin persoonasta ja asemasta, kuin spekulaatiota syistä päätöksen takana. Kritiikiltäkään ei ole vältytty, sillä kuninkaallisena olemista pidetään yleisesti työnä, josta ei ole mahdollista jäädä eläkkeelle. Useat eläkeiän jo selvästi ylittäneet hallitsijat porskuttavat puolisoineen menemään ympäri maailmaa, mutta olisiko ehkä aika harkita lomailua, kun ikä alkaa lähennelle sataa? Vai pitääkö velvollisuus ja elämäntapa kiinni työssä loppuun saakka?

Prinssi Henrik saapui Tanskaan vuonna 1966 ja avioitui silloisen prinsessa Margareetan kanssa seuraavana vuonna. Prinssi Henrikillä on siis takanaan lähes viisikymmentä vuotta Tanskan kuninkaallisen perheen jäsenenä ja siitä nyt jo 44 vuotta hallitsijan puolisona. Nyt 81-vuotias prinssi on kuitenkin päättänyt, että ura on riittävän pitkä ja on aika siirtyä eläkkeelle, mihin jokaiselle prinssin ikäisellä tanskalaisella on ollut oikeus jo kuudentoista vuoden ajan, eli täytettyään 65 vuotta. Päätös on ollut prinssin oma, mutta siitä on varmasti keskusteltu runsaasti kuningatar Margareetan ja kruununprinssi Frederikin ja prinssi Joachimin kanssa. Lisäksi konsultaatiota on ehkä tarvittu niin pääministeriltä, kuin hovin ja hallinnon edustajiltakin, sillä prinssiydestä eläkkeelle ei jäädä pelkällä ilmoituksella. Työantajalta, eli Tanskan kansalta, asiasta ei tosin kysytty, vaan kuningatar ilmoitti sen puheessaan seuraavasti:

Tänä iltana haluaisin kiittää prinssipuolisoa. Mieheni on päättänyt, että nyt on aika hidastaa tahtia – tai, kuten yleensä tanskaksi sanomme – jäädä eläkkeelle. Jatkossa prinssipuoliso osallistuu hyvin rajoitetusti virallisiin tilaisuuksiin, jotka niin monia vuosia ovat olleet luonnollinen osa hänen elämäänsä. Päätös on hänen omansa, mutta ymmärrän ja kunnioitan sitä. Olen syvästi kiitollinen kaikesta vuosien aikana saamastani tuesta, avusta ja innoituksesta. Tulevaisuudessa jatkan tehtäviäni mieheni tuella, joka vain ei ole enää yhtä näkyvää.

Hovin tiedotteen mukaan prinssi Henrik jättäytyy jatkossa pois suuresta osasta virallisia tilaisuuksia, kuten uudenvuodenvastaanotoista, parlamentin avajaisista, suurlähettiläiden tapaamisista ja yhtenä merkittävimmistä kevennyksistä prinssi ei jatkossa osallistu ulkomaille suuntautuville valtiovierailuille. Toisaalta prinssi aikoo säilyttää valtaosin roolinsa erilaisten järjestöjen ja muiden tahojen suojelijana ja erilaiset kunnia-asemansa. Lisäksi prinssi Henrik aikoo osallistua moniin virallisiinkin tilaisuuksiin Tanskan eri osissa, joissa hallitsijaparin asunnot sijaitsevat. Muutokset prinssin työkenttään tulivat voimaan heti vuoden ensimmäisenä päivänä ja tällä hetkellä kuninkaallisen perheen virallinen kalenteri prinssin osalta näyttääkin lähes tyhjältä. Ensimmäinen merkittävämpi kansainvälinen poisjäänti lienee Norjan kuningas Haraldin valtaannousun 25-vuotisjuhlallisuudet myöhemmin tässä kuussa ja perinteisiltä uudenvuodenvastaanotoilta itse juhlaillalista lukuunottamatta prinssi Henrik oli nyt jo poissa.

Pääministeri ja parlamentin puhemies antoivat molemmat prinssin päätökselle hyväksyntänsä tiedotteissaan ja pääministeri Lars Løkke Rasmussen lisäsi, ettei hallituksella ole aikomusta leikata kuninkaallisen perheen rahoitusta, sillä hovin arvion mukaan prinssin työmäärän vähentäminen ei vaikuta kuninkaallisen perheen näkyvyyteen ja työn kattavuuteen. Ensi vuodelle kuningatar Margareetalle on budjetoitu noin 10,5 miljoonaa euroa, josta prinssi Henrikin osuus on noin miljoona euroa. Määrärahasta suurin osa menee kuitenkin suoraan esimerkiksi rakennusten ylläpitokustannuksiin, henkilökunnan palkkoihin ja muihin kiinteisiin kuluihin. Päätös ei ole mitenkään yllättävä, sillä myös prinssi Joachimin ex-vaimo Frederiksborgin kreivitär Alexandra nostaa edelleen, kymmenen vuotta avioeron jälkeen, tuloa valtiolta.

Käytännössä prinssin poistuminen rivistä ei voi olla vaikuttamatta kuninkaallisten näkyvyyteen, sillä esimerkiksi monilla matkoilla kuningatar ja prinssi ovat hoitaneet erillään omat osuutensa. Jatkossa kuningatar ei voi iän ja omien terveysongelmiensa takia mitenkään kattaa miehensäkin osaa. Odottevaa onkin, että kruununprinssi Frederikin ja kruununprinsessa Maryn rooli ja työtaakka kasvaa ja asiantuntijat ovatkin nähneet prinssi Henrikin eläköitymisen osana sukupolvenvaihdosta Tanskan monarkiassa. Kruununprinssipari ei voi kuitenkaan kaikessa prinssiä korvata ja eläkeuutinen onkin nostattanut runsaasti kritiikkiä. Yleinen mielipide tuntuu olevan, että hän on nyt jättänyt kuningattaren pulaan kohtuuttomalla ratkaisullaan ja koska päätöstä ei ole otettu vastaan kovin positiivisesti, on runsaasti spekuloitu myös syitä sen taustalla. Tanskan kuningasperheen tunteva asiantuntija rajasi ehdottomasti pois vakavan sairauden, joten jäljelle jää potentiaalista kaksi vaihtoehtoa. Ensimmäinen on tietenkin se luonnollisin, eli prinssi ehkä tuntee iän tuomat rasitteet ja erilaiset terveysvaikutukset. Prinssi Henrik on jo muutamia vuosia kävellyt hieman hankalan oloisesti ja häntä on usein autettu esimerkiksi portaissa. Kuningatar Margareetan kärsiessä nivelreumasta ja sen tuomista kivuista erityisesti selässä ja polvissa, kuninkaallinen pariskunta on välillä joutunut istumaan seisomisen sijaan erilaisissa tilaisuuksissa ja muutenkin heidän liikkumistaan on helpotettu.

Toinen ehdotettu syy eläkepäätökselle liittyy prinssin erikoiseen suhteeseen asemansa ja roolinsa kanssa. Ranskasta muuttanut ja eri puolilla maailmaa asunut nuori diplomaatti oli aikamoinen outolintu 1900-luvun puolivälin jälkeisessä Tanskassa ja vuosien varrella välit prinssipuolison ja kansan välillä eivät varsinaisesti ole parantuneet. Prinssin heikkoa kielitaitoa on naureskeltu ja häntä on aina pidetty ehkä hiukan turhan teatraalisena ja hienosteluunkin taipuvaisena. Toisaalta prinssi on kokenut, etteivät tanskalaiset edes yrittäneet nähdä hänen hyviä puoliaan. Suurin isku prinssin maineelle ovat kuitenkin luultavasti olleet varsinkin viime vuosina kiihtyneet käsittämättömät ja nolotkin puheet arvonimistä, sillä prinssi ei ole koskaan ollut sinut omansa kanssa, vaan on julkisesti ihmetellyt, miksei hän voi olla kuningas tasa-arvoiseen tapaan. Asiantuntijoiden mukaan nyt on jopa uhkana, että prinssi Henrikin perinnöksi jää juuri tämä titteliasia, eikä hänen vuosikymmeniä jatkunut työnsä Tanskan ja tanskalaisten hyväksi. Se, että prinssi Henrik on nyt päättänyt jättää ohjelmastaan pois suurimmat viralliset tilaisuudet, mutta aikoo jatkossakin vaalia suhteitaan tavalliseen kansaan ja yhteiskuntaan, kertonee toisaalta siitä, ettei prinssi halua takertua kuninkaalliseen arvoasemaansa, mutta toisaalta se voidaan nähdä myös vetäytymisenä pois juuri niistä tilaisuuksista, joissa arvojärjestys on selkeimmin esillä. Joka tapauksessa eläke taannee nyt jonkinlaisen rauhan yhteiskunnalliseen keskusteluun kuninkaallisesta perheestä. Kenenkään ei tarvitse pohtia missä ja miksi prinssi Henrik tällä kertaa on ja toisaalta myös kuninkaalliselle perheelle erittäin tärkeä julkinen yhtenäisyys säilyy paremmin, kun paikalla ovat ne, joiden siellä kuuluukin olla.

Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että eläkkeelle jääminen oli rohkea päätös prinssi Henrikiltä. Se oli päätös, josta tiesi jo etukäteen satavan kritiikkiä ja päätös, jota väistämättä tultaisiin vertailemaan muihin maihin ja muihin kuningashuoneisiin. Tällä hetkellä Euroopan monarkioista Ruotsissa kuningas Kaarle Kustaa täyttää huhtikuussa 70 vuotta ja kuningatar Silvia täytti juuri 72, Norjassa puolestaan kuningas Harald ja kuningatar Sonja juhlivat molemmat ensi vuonna 79-vuotissyntymäpäiviään. Isossa-Britanniassa kuningatar Elisabet täyttää huhtikuussa 90 vuotta ja prinssi Philip kesäkuussa kunnioitettavat 95 vuotta. Euroopan ulkopuolella puolestaan maailman pitkäaikaisin monarkki, Thaimaan kuningas Bhumibol Adulyadej on 88-vuotias puolisonsa kuningatar Sirikitinkin ollessa jo 83-vuotias ja Japanissa keisari Akihito ja keisarinna Michikokin ovat hekin päälle kahdeksankymmenen. Kuningatar Margareetan lisäksi näistä hallitsijoista ilmeisesti kenelläkään ei ole aikomusta luopua vallasta ainakaan lähitulevaisuudessa, jos ollenkaan. Kuningatar Margareeta on itse sanonut, että hän aikoo kantaa velvollisuutensa hautaan saakka, kuningas Kaarle Kustaan mukaan vielä tuntuu olevan tehtävää jäljellä ja ihan yleisenä tietona pidetään, ettei kuningatar Elisabet koskaan harkitse vallasta luopumista. Tosin viime aikoina myös kuningatar ja prinssi Philip ovat vähentäneet määrällisesti ja laadullisesti tehtäviään ja nykyään jopa 70 prosenttia heidän tapaamisistaan hoidetaan palatsin seinien sisäpuolella.

Miksi suurin osa kuninkaallisista sitten kieltäytyy jäämästä viettämään eläkepäiviä, vaikka ikää on runsaasti yli eläkeiän? Velvollisuus lienee se suurin syy, sillä monet nykymonarkit ovat vielä sen sukupolven lapsia, joille velvollisuus kesti ja kestää syntymästä hautaan. Hallitsijalle usein hänen roolinsa on eräänlainen vastuu kansasta ja suuret etuoikeudet koetaan velvoittaviksi. Yleensä myös kansan mielipide tukee tätä tulkintaa ja kuten prinssi Henrikinkin tapauksessa, monet ovat nopeasti valmiita puhumaan luovuttamisesta. Kuninkaallisten töitä pidetään usein myös niin kevyinä, ettei niitä osata ajatella kuormittaviksi, vaikka moni varmasti kavahtaisi omalla kohdallaan ajatusta vielä kahdeksankymppisenä jatkuvista työmatkoista ja kokouksista. On ehkä niin, että kuninkaallisten työ ja siitä saatava korvaus ovat sellaisia, joita voi jatkaa yli normaalin eläkeiän, jos vain terveys kestää ja esimerkiksi Ruotsin kuningaspari on tästä hyvä esimerkki. Heillä on myöskin se tilanne, että kruununperillisellä on vielä hyvin pieniä lapsia, eikä siis vielä aikaa tai halukkuutta nousta valtaan. Mutta kun tarkastellaan vaikkapa kuningatar Elisabetia ja viiden vuoden kuluttua sata vuotta täyttävää prinssi Philipiä, tuntuu täysin kohtuuttomalta vaatia minkäänlaista panostusta yhteiskunnan päivittäiseen ylläpitoon. Toki voidaan sanoa, että kuningatar ja prinssi tekisivät saman ilman vaatimuksiakin ja väite voi olla hyvinkin totta, mutta kyllä yleinen mielipidekin painaa vaakakupissa varmasti ja kuningattarenkin kohtaloksi voivat vielä koitua 21-vuotiaana lausutut sanat:

Julistan teidän kaikkien edessä, että olkoon elämäni pitkä tai lyhyt, on se omistettu teidän ja suuren maailmanlaajuisen perheemme palvelukseen.

Ikääntyvistä ihmisistä puhuttaessa terveys nousee yleensä merkittävään asemaan. Kuningatar Margareeta sairastaa nivelreumaa ja kuten todettua, myös prinssi Henrikin terveys on vuosien varrella horjunut. Thaimaan kuningas puolestaan on viettänyt viimeiset vuodet pääasiassa sairaalahoidossa mitä moninaisempien sairauksien vaivaamana. Koska raja tulee vastaan? Onko inhimillistä vaatia sairasta ihmistä jaksamaan elämänsä ehtoopuolella jatkuvaa julkista edustamista? Minusta ei. Koen vahvasti, että myös ikääntyneillä kuninkaallisilla on oikeus leppoisiin ja rauhallisiin eläkepäiviin, jotka eivät vie heitä ennenaikaisesti hautaan. Viime vuosina olemme nähneet Euroopassa kolmen hallitsijan luopuvan kruunusta. Alankomaiden silloinen kuningatar Beatrix teki sen vapaaehtoisesti ja jo totuttuun tapaan äitinsä ja isoäitinsä mallin mukaan. Espanjassa ja Belgiassa kuninkaat Juan Carlos ja Albert puolestaan tekivät päätöksen ulkopuolisen paineen alaisena, mutta kuitenkin periaatteessa omasta tahdostaan. Jokainen kolmesta monarkista ja hyvin suuressa määrissä myös kuninkaiden puolisot ovat vähentäneet roimasti työmääriään. Tuntuu hurjalta ajatella, että kuningatar Sofialle ja kuningatar Paolalle lupa eräälaiseen eläköitymiseen oli kiinni puolison päätöksestä. Etenkin, kun avioliiton myötä kuninkaalliseksi ryhtyneet ovat alunperinkin tehneet ison päätöksen ja monella tapaa myös uhrauksen ryhtyessään hallitsijan puolisoksi. Tätä taustaa vasten koen, että prinssi Henrik näytti nyt esimerkkiä tärkeässä asiassa.

Jatkossa prinssi keskittyy hovin mukaan erityisesti taiteeseen, kirjallisuuteen ja musiikkiin, kuten runoilijalle ja taiteita rakastavalle miehelle sopiikin. Lisäksi prinssillä on kahdeksan lapsenlasta ja rakas viinitila kotimaassaan Ranskassa, joten mielekästä tekemistä vaihtoehtona kuninkaalliselle arjelle kyllä löytyy ja uskon, että pian viisikymmentä vuotta kestäneessä avioliitossakin asia on saatu sovittua niin, että kuningattaren tärkein tukija on edelleen läsnä.  Voiko siis kukaan sanoa, ettei prinssi Henrik olisi ansainnut vanhuuden vapautta kymmenien vuosien palveluksen jälkeen?

Advertisements

6 kommenttia artikkelissa “Kuninkaallisuus – ura, jolta ei pääse eläkkeelle?

  1. Mielenkiintoinen aihe ja kiva, että olit löytänyt tuon Margareetan lupauksen. Eläkkeelle jäänti ilmoitus oli kyllä suuri yllätys. Minunkin mielestäni eläkkeelle jäänti on rohkea veto Henrikiltä. Henrik on rohkeasti tuonut esiin mielipiteensä ja herättänyt paljon keskustelua. Olen jo pitkään seurannut, kun tanskalaisessa keltaisessa lehdistössä on puhuttu pilkalliseen sävyyn ”Kong Henrikistä”. Voidaan ajatella, että nykyään kuninkaallisiin virkojen hoitoon liittyy entistä enemmän julkisuuspaineita kuin aikaisemmin. Lisäksi kuninkaallisten asemaa uskalletaan kritisoida ja arvostella entistä kriittisemmin. Mielestäni onkin oikeutettua jättää viran hoito jälkipolville jos omat voimat ehtyvät.Aikaisemmin kuninkaallisten virkaa on voinut pitää katolilaisten Paavin viran kaltaisena elinikäisenä pestinä, mutta jäihän paavikin pestistään eläkkeelle miksi ei myös kuninkaalliset. 🙂

    Tykkää

    • Paavi on hyvä vertaus muuten, sekin eläkepäätös oli todella suuri asia ja uutinen, mutta seuraavalle ehkä vähän helpompi sitten joskus. Voisin jotenkin kuvitella, että nykyinenkin paavi on sellainen luonteeltaan, ettei roiku hommassa loputtomiin, jos oma kunto alkaa pettää.

      Minäkin olen kiinnittänyt huomiota Kong Henrik -puheisiin ja voisin kuvitella, että hovissakin ajateltiin, että parempi lopettaa ennen kuin maine menee ihan lokaan tai tulee joku avoin konflikti julkisuuden kanssa. Kuten sanoit, julkisuus on nykyään kovempaa ja kriittisempää, eikä armoa taideta liiemmin tuntea. Ei ainakaan, jos ei ole alunperinkään oikein kunnioitettu henkilö.

      Tykkää

  2. Olipa hyvin kirjoitettu juttu. Ja hyvin oli tuotu esiin aiheeseen liittyvät tiedot ja kritiikit. On todellakin rohkea veto jäädä eläkkeelle. Mielestäni tehtäviä voitaisiin vähentää ja katsoa aina tilanteen mukaan, mutat jotenkin mietin, sitä kun määrärahat kuninkaallisille tulevat verorahoista, että se tietyllä lailla velvoittaa. Jotenkin ehkä tämä olisi ymmärrettävää, jos sitten olisi erikseen sovittu jokin tietty eläke näilel kuninkaallisille tai jotenkin määrärahat pienenisivät, jos velvollisuuksia on vähemmän. Kun tuntuu jotenkin kummalliselta, että sama raha tulee teetkö töitä vai et.

    Mutta kuten todettua, tämä on aika kinkkinen kysymys ja tosiaan voidaanko vanhoja kuninkaallisia velvoittaa ja mihin. Mutta jotenkin ehkä kansakin kritisoisi vähemmän jos määrärahat suunnattaisiin erilailla. Kerrassaan vaikea kysymys.

    Tykkää

    • Raha-asia on todellakin tärkeä kysymys. Minusta ei ole mitenkään oikein periaatteellisella tasolla, että rahaa tulee sama summa, teet töitä tai et. Toisaalta täytyy silti miettiä, mitä kuninkaalliset oikeastaan saavat ja mihin se on tarkoitettu. Sinänsähän kyseessä ei ole ihan palkka, vaan tosiaan tuosta summasta hoidetaan kiinteistökuluja, henkilökunnan palkkoja ja esim. matkakustannuksia (ei kuitenkaan turvallisuuskuluja). Jos ja kun Henrik jatkossakin tekee jonkun verran, välttämättä henkilökuntaa ei voida kauheasti vähentää ja esimerkiksi rakennuksiin liittyvät kustannukset eivät tietenkään muutu miksikään. Silti rahakysymys on minusta myös arvokysymys ja ymmärrän hyvin, jos tanskalaiset kokevat, että rahaa olisi pitänyt pienentää. Ehkä tuntuu hiukan ylimieliseltä itsekin ilmoittaa (tiedotteessa), ettei rahaa vähennetä. Jonkinlainen kädenojennus rahojen suhteen olisi ehkä ollut paikallaan.

      Tykkää

  3. Mielenkiintoinen postaus jälleen. Tämä onkin Hovikirjeenvaihtajan blogin arvo,kuninkaallisten elämää käsitellään laaja-alaisesti ja usein kantaaottavastikin. Tässäkin postauksessa meitä haastetaan miettimään suhtautumistamme prinssi Henrikin päätökseen jäädä eläkkeelle siitä näkökulmasta mitä ajattelemme omasta urastamme ja siinä jaksamisesta. Mitä odotamme kuninkaallisilta joilla ei ole mahdollisuutta laskea vuosia 65 een ja huokaista helpotuksesta.

    Ajattelin ensin luettuani postauksen,että Margareta jää kovin yksin,mutta onhan hänelläkin valinnan mahdollisuuksia, jakaa työtehtäviä prinssi Frederikin ja prinsessa Maryn kanssa. Ikää ja sairauksia on joten jonkinlaista luopumista on varmasti tehtävä ja ehkä helpompaakin,kun prinssi otti ratkaisevan askeleen.

    Tykkää

    • Kiitos, mukavaa saada palautetta, jonka mukaan onnistuu tavoitteessaan. 🙂 Laaja-alaisuushan on tosiaan tavoitteena ja sellaiset aiheet ja näkökulmat, ettei aina puhuta vain mekoista ja koruista, vaikka nekin toki ovat huomionsa ansainneet. Kuninkaallisten elämä on kuitenkin niin paljon monipuolisempaa ja samalla myös monelta osin samanlaista, kuin meillä taviksillakin, vaikka toisaalta taas kovin erilaista.

      Aivan totta, Margareetallakin on valinnanmahdollisuuksia. Ensinnäkin juuri tietysti pyytää lisää apua (joka varmaan nyt toteutuukin) ja kyllä hän voisi itsekin hiljentää tahtia, vaikkei ihan vallasta luopuisikaan. Tanskassa ei ole luopumisen perinnettä, mutta maailma muuttuu ja muutkin hallitsijat ovat lähteneet sille tielle. Lisäksi Tanskassa monarkia ja kuningatar itse ovat niin suosittuja, että uskoisin kansan antavan kuningattarelle armoa, jos hänkin vähän hölläisi. Hyvä pointti muuten, että Henrikin päätös voi olla tärkeä esimerkki myös ihan oman monarkian sisällä (Margareetalle), eikä vain muille kuningashuoneille.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s