Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvä väkivalta – tabu kuninkaallisten asialistalla?

Nykyaikana kuninkaallisten tärkein tehtävä ehkä itse hallitsijoita lukuunottamatta on hyväntekeväisyystyö. Julkisuus- ja painoarvonsa valjastaminen tärkeiden asioiden edistämiseksi on arvokasta, mielekästä ja tärkeää työtä. Kuninkaallisten työkenttään kuuluu aiheita lapsista vanhuksiin, taiteesta ja kulttuurista urheiluun, ruohonjuuritasosta suuriin kansainvälisiiin teemoihin ja usein toiminnan kohteina ovat yhteiskunnan heikoimmat. Laittamatta teemoja mihinkään erityiseen tärkeysjärjestykseen voidaan kuitenkin todeta, että osalla työstä on enemmän merkitystä, kuin esimerkiksi urheilujoukkueiden tai paikallisten puutarhakerhojen tukemisella. Valitettavasti nämä aiheet ovat myös henkilökohtaisella tasolla usein raskaimpia käsitellä ja lisäksi niihin liittyy edelleen monenlaisia tabuja ja stigmoja, mikä asettaa ne ristiriitaan kuninkaallisten julkisuuskuvan kanssa. Onneksi myös sellaisille vaikeille teemoille, kuten parisuhde- ja seksuaaliväkivalta, lasten hyväksikäyttö ja lapsiavioliitot on löytynyt Euroopan kuninkaallisten joukosta oma taistelija.

Cornwallin herttuatar Camilla julkaisi tiistaina Daily Mailissa seuraavan kirjoituksen, jossa hän vaatii rakentamaan yhdessä tulevaisuuden, jossa raiskauksia ja seksuaalista hyväksikäyttöä ei yksinkertaisesti hyväksytä. Viimeiset kuusi vuotta työssään erityisesti raiskausrikollisuuteen, uhreihin ja avustustyöhön keskittynyt herttuatar on vieraillut useissa avustuskeskuksissa, avannut klinikoita, tutustunut avustustyöhön ja ennen kaikkea tavannut seksuaalirikosten uhreja ympäri Isoa-Britanniaa ja usein myös ulkomailla tällaiset vierailut ovat kuuluneet herttuattaren ohjelmaan. Tuoreen kirjoituksen taustalla ovat Ison-Britannian jyrkästi nousseet raiskausmäärät, viime vuonna kasvua oli 37%. Uusien lukujen taustalla on myös lisääntynyt tietoisuus ja aiempaa suurempi halukkuus ilmoittaa rikoksista, mutta toisaalta ongelmana on edelleen se, että hyvin suuri osa raiskauksista ja seksuaalisista hyväksikäytöistä jää tuomitsematta.

Over the past five years, I have visited many centres for victims of rape, here and overseas, which offer survivors a safe haven and a different future. I have spoken to many of them, whose bravery in speaking out and sharing their stories was truly humbling. This is, both for the speaker and the listener, a harrowing experience.

Rape and sexual abuse: these are words that make most of us feel uncomfortable. Until recently, they were issues which were not really discussed but now, I hope, there is a change in the air.

This challenging subject has been brought to the fore in recent years with some shocking news stories; these last for a few weeks, but for those who have been the victims of rape and sexual abuse, the traumatic effects can be long-lasting, not to say life-long. They leave their indelible mark.

I have seen for myself some of the remarkable work being done by the representatives of rape crisis organisations, the NHS and the police across the country. During these visits I have been very impressed by the professionalism and commitment of the individuals who provide a life-line to the women, children and men who have been left traumatized and often made to feel worthless through no fault of their own.

There are no easy answers and no quick fixes, but that should not stop us thinking of small ways to help. One project (piloted at the three Havens centres in London) which I think has helped provides survivors with a wash-bag filled with some special products. It can’t change what happened, but it is a gesture which I hope shows a little thoughtful care to sufferers of abuse at a very fragile time. It is not for me to discuss the underlying problems which may cause sexual violence and abuse, but I have glimpsed some of the appalling aftermath.

The statistics remain truly horrifying. There are, however, more centres now where comfort and help to recover can be found.

I will continue my work in the hope that it will help to shine a light on the violence hiding in the dark corners of our society. I have said it before and will say it again: we must try to build a future where we will simply not tolerate rape and sexual abuse any longer.

Usein kysytään, mitä kuninkaalliset oikeastaan voivat tehdä. Onko siitä hyötyä, että prinssi tai prinsessa vierailee jossakin paikassa kameroiden räpsyessä tai antaa lausunnon toimittajille? Herttuatar Camilla osoittaa minusta selvästi, että työllä on merkitystä. Kun tarpeeksi mielenkiintoinen ja ehkä arvostettukin henkilö ottaa näin herkän aiheen esiin, moni pää kääntyy kuuntelemaan. Erityisen voimakkaan herttuattaren viestistä tekee hänen asemansa Britannian kuninkaallisen perheen jäsenenä. Yksi maailman perinteisimmistä monarkioista ei ole varsinaisesti kunnostautunut pysymällä kiinni muuttuvassa ajassa ja sen jäsenet pakotetaan helposti hyvin perinteiseen muottiin. Väkivalta ja seksuaalisuus eivät ole teemoja, joihin brittikuninkaallisia tai itseasiassa monia muitakaan kuninkaallisia halutaan useinkaan liittää.

Sen lisäksi, että herttuatar Camilla ottaa toistuvasti vaikean aiheen esiin julkisuudessa, hän on tehnyt myös käytännön työtä. Helmikuussa 2013 herttuattaren ja Walesin prinssi Charlesin Lontoon kodissa Clarence Housessa järjestettiin tilaisuus, johon oli kutsuttu niin lainsäätäjiä, poliisin edustajia, terveysalan ammattilaisia, kuin ensikäden kokemusta raiskausuhrien kanssa työskentelystä omaavia avustustyöntekijöitäkin keskustelemaan ja verkostoitumaan. Vaikka jonkin verran eri tahojen välillä olikin ollut yhteistyötä jo aiemmin, herttuattaren järjestämä tilaisuus oli ensimmäinen, jossa näin laajalla rintamalla koottiin toimijoita saman katon alle.

Toinen konkreettinen avustuskeino ovat olleet herttuattaren itse ideoimat hygieniapakkaukset. Monissa kriisikeskuksissa on mahdollista ottaa poliisia varten näytteitä ja suorittaa raiskausta epäiltäessä alkututkinta, minkä jälkeen uhri voi joko palata kotiin tai jäädä keskukseen saamaan apua ja turvaa. Alunperin Clarence Housen henkilökunnan vapaaehtoistyönä kokoamissa pakkauksissa on erilaisia pesuaineita ja -välineitä, joilla kauheita kokemuksia ei tietenkään pestä pois, mutta annetaan ehkä mahdollisuus hieman inhimillisempään oloon vaikealla hetkellä. Nykyään näitä pakkauksia kootaan vapaaehtoisvoimin klinikoilla ja tavoitteena on laajentaa toiminta maanlaajuiseksi.

Samantyyppinen avustuspakkaus kuuluu myös Tanskan kruununprinsessa Maryn The Mary Foundation -säätiön toimintaan. Parisuhdeväkivalta on yksi kruununprinsessan säätiön kolmesta toiminta-alueesta ja yksi säätiön pilottihankkeista on ollut koota äitiensä kanssa turvakoteihin saapuville lapsille tervetulopakkauksina toimivia reppuja. Laukusta löytyy muun muassa yöpuku ja hammasharja, nalle, sekä päiväkirja, johon lapsi voi kirjoittamalla tai piirtämällä purkaa ajatuksiaan ja tunteitaan. Repun ideana on toimia myös kommunikaatiovälineenä, jonka avulla turvakotien henkilökunta pääsee kontaktiin lapsen kanssa. Reppuja jaetaan Tanskan, Grönlannin ja Färsaarten turvakodeissa vuosittain noin 2500 kappaletta.

The Mary Foundation (tanskaksi Mary Fonden) työskentelee parisuhdeväkivallan uhrien avuksi luonnollisesti myös laajemmin. Säätiön työ sisältää muun muassa Advice for Life -projektin, jonka puitteissa puolisonsa väkivaltaisen käytöksen kohteeksi joutuneet naiset saavat taloudellista, lainopillista ja sosiaalista apua, kuten terapiaa, sekä nuorille suunnattua materiaalia treffiväkivallan ehkäisyyn. Lisäksi säätiö on mukana perustamassa turvakoteja Grönlantiin. Kruununprinsessa Maryn työ sisältää myös oman säätiön ulkopuolella samoja aihealueita ja kruununprinsessa vieraileekin usein erilaisissa projekteissa, turvakodeissa ja keskuksissa tutustumassa niiden toimintaan. Ulkomailla työ on vienyt kruununprinsessan tutustumaan yhteistyöprojekteihin esimerkiksi Afrikassa, sekä lukuisiin kansainvälisiin konferensseihin. Vuosi sitten kruununprinsessa vieraili Etelä-Afrikassa, jossa teemoina olivat myös seksuaaliväkivalta ja ylipäätään sukupuoleen liittyvä väkivalta. Viime vuonna kruununprinsessa Mary vastaanotti myös arvostetun saksalaisen Bambi-palkinnon hyväntekeväisyystyöstään.

”I accept this Bambi as a torch of hope for every girl who lives with violence or fear of violence.”

Toinen Bambin vastaanottanut hyväntekijä löytyy hyvin läheltä, Ruotsista, sillä kuningatar Silvia kävi pokkaamassa kultaisen kauriin vuonna 2006. Ruotsin kuningattaren hyväntekeväisyystyö sisältää useita osa-alueita, joissa on tavoitteena auttaa heikompia ja hädänalaisia. Yksi näistä on kuitenkin ylitse muiden ja se on kuningattaren suorastaan uraauurtava työ seksuaalisesti hyväksikäytettyjen lasten parissa. 1990-luvun puolivälissä kuningatar Silvia toimi Tukholmassa järjestetyn ensimmäisen kansainvälisen, lasten kaupalliseen seksuaaliseen hyväksikäyttöön pureutuvan, konferenssin suojelijana ja tehtävä inspiroi kuningatar perustamaan vuonna 1999 World Childhood Foundationin. Kuningattaren säätiön tavoitteena on taata jokaiselle maailman lapselle turvallinen lapsuus, auttaa fyysisen, henkisen ja seksuaalisen väkivallan uhreiksi joutuneita lapsia, ehkäistä näitä rikoksia ja tiedottamalla kouluttaa yhteisöjä ymmärtämään ongelma ja toimimaan itse. Erityisesti säätiö keskittyy katulasten ja muiden riskiryhmiin kuuluvien lasten, sekä nuorten äitien tukemiseen.

Jos herttuatar Camilla herättää raiskausaiheen kanssa huomiota, aiheutti kuningatar Silvian aihevalinta vielä enemmän keskustelua 1990-luvulla. Tämä äärimmäisen tärkeä ja vaikea aihe tuntuu vieläkin, 2010-luvulla, olevan jonkinlainen tabu ja sen uhrit saattavat kokea voimakasta häpeää. Parikymmentä vuotta sitten yleisö kauhistui, kun nainen, vieläpä kuningatar, julkisesti puuttui aiheeseen, mutta se ei onneksi kuningatar Silviaa lannistanut. Tänä päivänä World Childhoodilla, jonka parissa myös prinsessa Madeleine työskentelee, on toimistot Tukholmassa ja New Yorkissa, sekä Saksassa ja Brasialiassa, ja se osallistuu yli sataan erilaiseen projektiin ympäri maailmaa tälläkin hetkellä. Säätiön toiminta käsittää erilaisten ohjelmien ja projektien rahoitusta, lainsäädäntöön vaikuttamista ja tiedotusta, ja sen projektit käsittelevät ongelmaa lukuisilta eri tahoilta aikuisille suunnatuista koulutusprojekteista lasten suojelemiseksi netin vaaroilta aina varsinaiseen katutyöhön saakka. Tänä syksynä kuningatar Silvia aloitti Saksassa projektin, jonka on tarkoitus auttaa koko Eurooppaa ravistelen pakolaiskriisin kurimuksessa olevia lapsia.

World Childhood vie kuningatar Silviaa myös merkittäville kansainvälisille areenoille. Viime kuussa kuningatar osallistui New Yorkissa YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden määrittelyyn ajaen mukaan lastenoikeuksia. Lisäksi kuningatar toimii useiden muiden samaan aihepiiriin liittyvien järjestöjen ja tahojen suojelijana ja pitää aihetta esillä lukuisilla ulkomaanmatkoillaan.

Viimeisenä, mutta ei suinkaan vähäisimpänä, tutustutaan vielä monelle suomalaiselle hieman vieraamman kuninkaallisen työhön. Orania-Nassaun prinsessa Mabel on Alankomaiden kuningas Willem-Alexanderin käly, kuninkaan lasketteluonnettomuudessa loukkaantuneen ja sittemmin kuolleen Friso-veljen leski. Kuninkaallisen perheen jäsenenä pienempään rooliin jäänyt prinsessa Mabel on kuitenkin erittäin varteenotettava toimija kansainvälisellä vaikuttamisen kentällä. Jo ennen avioliittoaan taloutta ja poliittista tiedettä opiskellut ja Balkanin diplomatiaan, sekä kansainvälisiin suhteisiin erikoistunut voimanainen identifioitui ihmisoikeusaktivistiksi ja sittemmin prinsessan tie on vienyt hänet mukaan lukuisiin kansainvälisiin järjestöihin ja erityisesti Nelson Mandelan perustamaan The Elders -ryhmään. Rinnallaan sellaisia nimiä kuin arkkipiispa Desmond Tutu ja YK:n entinen pääsihteeri Kofi Annan, prinsessa Mabel on toiminut ryhmässä aktiivisesti ja erityisesti panostanut sen Girls Not Brides: The Global Partnership to End Child Marriage -hankkeeseen, jota hän oli mukana perustamassa. Syyskuussa prinsessa Mabel oli yhtä aikaa kuningatar Silvian kanssa New Yorkissa tuomassa omaa sanomaansa kestävän kehityksen tavoitteisiin ja tuo sanoma on lapsiavioliittojen lopettaminen. Girls Not Brides on yli 500 järjestön yhteenliittymä 70 maasta ja sen tarkoituksena on selvittää lapsiavioliittoihin liittyvät kulttuuriset syyt ja perusteet ja sitä kautta pyrkiä muutamaan käytänteitä tiedottamalla ja valistamalla. Lisäksi Girls Not Brides pyrkii vaikuttamaan suoraan lainsäädäntöön ja rahoittamaan erilaisia projekteja. Prinssi Frison onnettomuus oli henkilökohtainen tragedia, joka vei prinsessa Mabelin joksikin aikaa syrjään maailman näyttämöiltä, mutta nyt hän on palaamassa niille tärkeä asia mukanaan. Ja jos joskus mieleen hiipii epäily siitä, onko kuninkaallisten työllä oikeasti merkitystä, kannattaa muistaa, että todellakin siellä nauhojen leikkaamisen ja juhlaillallisten joukossa on myös näitä ei niin kauniita, ei niin mukavia, mutta niin kovin tärkeitä aiheita. Näille naisille nostan hattua.

Video © TEDx Talks via Youtube

Mainokset

4 kommenttia artikkelissa “Seksuaalisuuteen ja sukupuoleen liittyvä väkivalta – tabu kuninkaallisten asialistalla?

  1. Kuten sanoit, nämä naiset tekevät todella tärkeää työtä. Mikä minua pistää silmään, on se, että tätä työtä tekevät nimen omaan naiset. Missä meidän prinssit ja kuninkaat ovat kun puhutaan raiskauksista tai lapsiavioliitoista? Itse en ole tutustunut niin paljoa aiheeseen, mutta tiedätkö että työskenteleekö kuninkaallisia miehiä yhtä ahkerasti näiden aiheiden parissa?

    Kuninkaallisten maailmassa on selkeästi meneillään kehitys kohti yhä aktiivisempaa ja tämän tapaista hyväntekeväisyystyötä, jossa otetaan kantaa ”tabu” aiheisiin, ja kohti vähempää nauhojenleikkausta, mikä on toivottava ja tarvittavaa kehitystä. Tämä antaa ihmisille paljon enemmän takaisin ja tällainen työ on myös sitä, millä pidetään kuninkaallisten suosiota yllä pitkällä aikavälillä.

    Tykkää

    • Mietin jo postausta tehdessäni, että olisi mukavaa saada mukaan edes yksi mies. Sellaista ei vain oikein tullut mieleen. Prinssi William osallistui taannoin LGBT-nuorten kiusaamisenvastaiseen tilaisuuteen, mutta vaikka aiheena tuo ehkä liippaakin läheltä tätä postausta, en vielä antaisi paikkaa tässä joukossa. Ylipäätään monessa kuningashuoneessa jako tuntuu olevan sellainen, että nämä sosiaaliset kysymykset kuuluvat naisille ja urheilu, yhteiskunnan rakenteisiin liittyvät jutut, talouselämä ym. miehille. Aika perinteinen jako, johon olisi kiva nähdä muutosta. Prinssi Harryllä nyt on jonkin verran lapsiin liittyviä juttuja, joten ehkä hänessä olisi toivoa. Jos joku muu muistaa paremmin, kertokaa ihmeessä!

      Olen huomannut saman kehityksen ja siinä tosiaan on pidemmälla aikavälillä minusta koko monarkian tulevaisuus. Nyky-yhteiskunnassa monarkia ei yksinkertaisesti voi levätä perinteiden tai pelkän näkyvyyden varassa, sisältöäkin on oltava. Kruununprinsessa Mary on minusta aika hyvä esimerkki kuninkaallisesta, jolla on selkeä agenda ja joka tekee työtään oikeasti työnä, ei vain roolina tai aseman kautta. Jotta kansasta tuntuu perustellulta maksaa yhden etuoikeutetun perheen eläminen yhteisestä pussista, sen täytyy todella kokea saavansa jotakin vastinetta ja tämänkaltainen työ minustakin antaa takaisin.

      Tykkää

  2. Loistavaa,että kuninkaalliset naiset ovat rohjenneet lähteä tekemään työtä näin vaikealla saralla. Lähes päivittäin saamme lukea mitä kammottavimmista raiskauksista ja muusta naisiin kohdistuvasta väkivallasta ,tämä työ valtavan tärkeää.

    Hyvä huomio,että kuninkaalliset miehet puuttuvat ja uskoisin,että sillä voisi olla suuri merkitys jos tuomio väkivaltaa kohtaa tulisi myös heiltä. En usko,että vain naisia kiinnostaa kuninkalliset. Nuoremman polven esiinmarssi olisi tärkeää.

    Kiitos postauksesta!

    Tykkää

    • Miesten pitäisi todella näissä asioissa osallistua enemmän. Ja siis ihan kaikkien miesten, ei vain kuninkaallisten, sillä jostakin syystä miehen sana edelleen yhteiskunnassa painaa enemmän tai otetaan vakavammmin ja varsinkin, kun nämä rikokset suurimmaksi osaksi ovat miesten tekemiä, jonkinlainen ”vertaistuomio” olisi paikallaan. Odotan ehdottomasti, että tulevaisuudessa mieskuninkaalliset ottavat myös näitä sosiaalisia ongelmia enemmän huolehdittavakseen.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s