Prinsessa Dianan ikoninen hääpuku

Päivälleen kolmekymmentäneljä vuotta sitten 20-vuotias Lady Diana Spencer asteli isänsä käsipuolessa St. Paulin katedraalin käytävää mennäkseen naimiisiin Ison-Britannian tulevan kuninkaan, 32-vuotiaan Walesin prinssi Charlesin kanssa. Prinsessa Dianan ja tuona päivänä solmitun avioliiton tarina on kaikille tuttu ja niin on myös prinsessan ikoninen hääpuku, joka edustaa monille sitä ainoaa oikeaa kuninkaallista hääpukua. Norsunluunvärisessä silkkupuvussa oli yli seitsemän metriä laahusta, helmaa niin, että se olisi tarvinnut omat vaunut ja kaikki 1980-luvun muotielementit puhvihihoineen, röyhelöineen ja rusetteineen, joten paikka historiassa oli alusta lähtien taattu, niin hyvässä, kuin pahassakin.

Diana Spencerin ja prinssi Charlesin häitä seurasi Lontoossa paikalla olleen kansan lisäksi joidenkin arvioiden mukaan lähes miljardi tv-katsojaa ympäri maailmaa. Häitä seuranneiden vuosikymmenien aikana hääpuvun on nähnyt vielä ehkä toinen mokoma ja pukua pidetään yhtenä maailman tunnetuimmista vaatekappaleista. Mutta vaikka hääpuku on itsessäänkin huomionarvoinen ja morsian sen sisällä oli kaunis ja ihastuttava, suurin syy huomioon on tietenkin tilaisuuden luonne ja morsiusparin asema. Prinssi Charles oli ja on edelleen ensimmäisenä kruununperimyksessä maailman luultavasti tunnetuimmalle valtaistuimelle ja kruununperillisen avioituminen oli megaluokan uutinen niin saarivaltiossa itsessään, Kansainyhteisön piirissä, kuin muuallakin maailmassa. St. Paulin katedraalissa seremoniaa seurasi 3500 vierasta ja kirkko oli vaarassa nielaista nuoren morsiamen suunnattomiin mittasuhteisiinsa. Tarvittiin siis puku, joka täytti sille asetetun tehtävän olemalla näyttävä, henkeäsalpaavan kaunis ja sopiva tulevalle kuningattarelle. Toisaalta puvun piti miellyttää nuorta, vasta teini-iästä aikuisuuteen siirtynyttä morsianta, jolle tuleva rooli ja sen merkitys olivat varmasti vielä vähintäänkin epäselvät ja mahdottomat täysin ymmärtää.

Äärimmäisen himoittu tehtävä puvun suunnittelusta lankesi Walesista kotoisin olleelle muotisuunnittelijalle David Emanuelelle ja hänen silloiselle vaimolleen Elizabethille. Emanuelen pariskunta oli suunnitelltu tulevalle prinsessalle joitakin asuja jo ennen häitä ja ilmeisesti suunnittelijan valinta oli prinsessalle helppo. Pukua suunnitellessaan Emanuelet käyttivät innoituksenaan suuria taiteilijoita kuten Botticellia, Renoiria ja Degasta, sekä upeita pukuja, joita oli nähty filmitähtien, kuten Greta Garbon ja Vivien Leighin yllä romanttisissa klassikkoelokuvissa.

Lopputuloksena oli norsunluunvärisestä silkkitaftista valmistettu muhkea luomus, jonka laajeni tyköistuvalta vyötäröltä laajaksi kellomaiseksi helmaksi. Puvun taakse oli kiinnitetty erillinen, noin seitsemän ja puolen metrin mittainen laahus, jonka reuna oli kirjailtu pitsimäiseen muotoon samaan tapaan, kuin varsinaisen puvun helmakin ja jota koristivat pitsipaneelit. Laahuksen päällä lepäsi täysimittainen huntu ja morsiamen saapuessa tämän kasvoja peitti erillinen lyhyempi huntu. Prinssi Charles oli hääpäivänään pukeutunut laivaston juhlaunivormuun ja hänen rintansa poikki kulki Sukkanauharitarikunnan leveä sininen nauha.

Aikanaan noin 9000 puntaa maksanut hääpuku oli koristeltu käsin kirjotuin kuvioin ja pukuun oli ommeltu paljetteja, sekä 10 000 helmeä. Muun muassa puvun miehustaan ja hihansuihin oli kiinnitetty kuningatar Elisabetin isoäidille, kuningatar Marylle, kuulunutta antiikkipitsiä. Hääpuvun helma oli koostaan huolimatta tyyliltään melko yksinkertainen, mutta puvun yläosaan suunnittelijat olivat lastanneet yksityiskohtia. Näkyvimpänä ominaisuutena luonnollisesti ajalle tyypilliset suuret puhvihihat, mutta huomionarvoisina myös laaja, röyhelöreunuksinen kaula-aukko ja sen keskelle sijoitettu rusetti, sekä hihojen rypytykset ja edellämainittu pitsi. Kuningatar Maryn pitsi muuten edusti puvussa perinteiseen tapaan ”jotakin vanhaa”. Sinistä puvussa oli pieni sininen rusetti, joka oli ommeltu hameen laskoksiin ja onnea tuomaan pukuun oli piilotettu myös pieni kultainen ja timanttikoristeinen hevosenkenkä.

Jotakin lainattua hääasussa oli puolestaan ainakin tiara, joka oli Lady Dianan suvun perintökalleus. Spencer-tiarana suvun nimen mukaan tunnettu timanttitiara on nykyisessä muodossaan peräisin 1930-luvun puolivälin paikkeilta, jolloin vanhempia ja uudempia osioita liitettiin yhteen tiaramuotoon. Tiaran timantit on istutettu hopeaan ja kiinnitetty kultaiseen runkoon, ja kukka-aiheinen tiara muodostuu erilaisista tyylitellyistä tulppaaneista, sekä muista kasveista. Keskiosan puolipyöreät kaaret muodostavat lisäksi hieman sydäntä muistuttavan muodon. Prinsessa Diana käytti tiaraa hyvin usien myös avioliittonsa aikana, vuorotellen sitä kuningatar Elisabetilta lainassa olevan Cambridge Lover’s Knot -tiaran kanssa.

 

Tiaran lisäksi muhkean hääpuvun seurana olivat muut asusteet, joista näkyvimpänä morsiuskimppu. Suurikokoinen riippuvaan muotoon sidottu kimppu koostui pääasiassa valkoisista kukista. Sen keskustana toimi gardeniakimppu, jota ympäröivät kullankeltaiset Earl Mountbatten -ruusut ja pääkimpusta valui Odontoglossum-orkideoita. Kimpun alaosa koostui tuoksuköynnöksestä ja morsiuskimppuun oli lisätty myös myrttiä ja tädykettä kuningatar Victorian istuttamista pensaista.

Prinsessa Dianan morsiuskengät olivat Clive Shiltonin suunnittelemat matalakantaiset avokkaat. Puvun väriin sopien norsunluunvalkoiset kengät oli koristeltu kirjotulla ristikkokuviolla ja sydämen muotoisilla pitsikoristeilla. Puiset korot oli koristeltu 24-karaatin kullalla. Puvun lisäksi David ja Elizabeth Emanuel olivat valmistaneet morsiamelle myös pukuun sopivan laukun, sekä sateenvarjon huonon sään varalle.

Puvun suunnittelijat ovat jälkeenpäin myöntäneet, että he eivät ottaneet pukua suunnitellessaan kunnolla huomioon morsiamen saapumiseen käytettyjen vaunujen kokoa, minkä seurauksena lopputuloksena oli valitettavasti pahasti rypistynyt hääpuku vaunuihin survomisen jäljiltä. Rypistynyt puku tai hieman lässähtänyt kampaus eivät kuitenkaan peittäneet nuoren morsiamen luontaista kauneutta ja monien muistiin tuore prinsessa piirtyi ihan oikeana satuprinsessana. Unelmien hääpuku vaikutti voimakkaasti hääpukumuotiin ja kopioita puvusta oli saatavilla jo muutaman tunnin sisällä vihkimisestä. Puhvihihat ja muhkea helma olivat myös monen tulevan morsiamen toive pukua valittaessa. Prinsessa Dianan hääpuku oli kiistatta aikansa tuote, eikä sen tyyli miellytä monenkaan silmää nykypäivänä. Toisaalta omana aikanaan puku teki katsojiin suuren vaikutuksen ja sitähän me hääpuvulta odotamme, eikö?

© AP Archive via Youtube
Mainokset

5 kommenttia artikkelissa “Prinsessa Dianan ikoninen hääpuku

  1. Ihana postaus! Meillä on varmasti kotona seurattu tätä vihkimistä telkkarista, itse olin vasta vauva silloin. Ja varmasti tuo puku oli aikalaisten silmissä upea ja häät todellinen mahtispektaakkeli. Ehkä vähiten mun silmää miellyttää nuo kengät, jotka ovat kuin jostain 1700-luvulta! Diana oli kyllä kaunis morsian ja Charles toki komea sulhanen 🙂

    Tykkää

    • Minä en ollut vielä edes syntynyt häiden aikaan, joten aikalaiskäsitystä ei täälläkään ole. 🙂 Mutta en epäile hetkeäkään, etteikö puku tosiaan olisi tehnyt vaikutusta jo pelkästään odotusten takia. Ja olihan Diana kaunis, varsinainen prinsessa kaikin puolin vielä tuossa vaiheessa.

      Kengät ovat kyllä aika vanhanaikaiset ja tosiaan paaaaljon kauempaa, kuin 1980-luvulta. Niidenkin sydänkoristelu muuten kertoo ajasta, mutta ehkä myös mirsiamen iästä aika paljon. 🙂

      Tykkää

  2. Mielenkiintoinen postaus ja mukava verrata nyky hääpukuja tähän Dianan luomukseen. Muistan hyvin, kuinka mahdottomalta näytti 7 metrinen laahus. Mieleen on myös jäänyt se kuinka pukua todella koottiin vaunuihin ja vaunut jotenkin pursuivat ”hörhelöä”. Kun katsoo postauksen kuvia niin kovin orvolta Diana näyttää istuessaaan kirkossa Charlesin vieressä. Kaunis hän oli vaikka kampaus todella olikin lässähtäneen näköinen. Muistan, että jo silloin ihmettelin kampauksen vaatimattomuutta ikään kuin se olisi koko komeudessa unohdettu.

    Tykkää

    • Hauskaa kuulla aikalaistodistus, kiitos! 😀 Uskoisin myös, että vaikutus on ollut vielä suurempi 1980-luvulla, kun samanlaisiin televisioituihin hääspektaakkeleihen, kuin viime vuosina olemme nähneet, ei oltu vielä totuttu. Kuninkaallinen morsian saattoi olla monelle ensimmäinen laatuaan Dianan muodossa.

      Muistelen lukeneeni, että Dianan kampaus tosiaan oli lähtiessä parempi, mutta ei kestänyt. Toki lyhyistä hiuksista ei montaa muotoa saa, mutta kuvissa näkee hyvin, kuin tiaran runko näkyy ja ainakin se yritetään yleensä pöyheillä hiuksilla peittää.

      Tykkää

  3. Paluuviite: Dianan muistolle- sydänten prinsessan kuolemasta 18 vuotta | Dailyroyals

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s