Ison-Britannian kruununperimyslain muutokset vihdoin voimaan

Kun prinssi William ja Cambridgen herttuatar Catherine menivät naimisiin vuonna 2011, ryhdyttiin herttuaparin tulevaan jälkikasvuun valmistautumaan myös lainsäädäntöelimissä. Ison-Britannian kruununperimyslakia ryhdyttiin siis heti muuttamaan tasa-arvoisemmaksi ja nykyaikaisemmaksi, mutta vaikka prosessista vallitsi yksimielisyys, on vanhasta brittiläisestä imperiumista jäljellä sen verran suuri joukko yhteenliitettyjä maita, että lain käsittely kesti viime torstaihin saakka.

Lakimuutoksen tärkeimmät seikat liittyivät tyttöjen ja naisten tasa-arvoiseen oikeuteen periä kruunu, sekä vanhojen katoliseen uskoon liittyneiden ennakkoluulen osittaiseen purkamiseen. Lain muuttamisesta päätettiin jo lokakuussa 2011, kun Kansainyhteisön maiden johtajat olivat kokoontuneet Australian Perthiin ja pääministeri David Cameronin ehdotusta asettuivat tukemaan niiden viidentoista muun maan pääministerit, joiden hallitsija kuningatar Elisabet on (Ison-Britannian lisäksi Antigua ja Barbuda, Australia, Bahama, Barbados, Belize, Grenada, Jamaika, Kanada, Papua-Uusi-Guinea, Saint Kitts ja Nevis, Saint Lucia, Saint Vincent ja Grenadiinit, Salomonsaaret, Tuvalu ja Uusi-Seelanti). Uuden-Seelannin johdolla maat ryhtyivät valmistelemaan lakimuutoksia, jotka täytyi tehdä erikseen jokaisessa kuningattaren hallitsemassa maassa. Yhteisesti päätettiin, että Isossa-Britanniassa lakia alettaisiin muuttaa ensimmäisenä ja sen perusteella myös muut maat ryhtyisivät toimeen hyväksyttään ensin Britannian lakiehdotuksen. Tämä hyväksyntä saatiin 2. joulukuuta 2012 ja kaksi päivää myöhemmin asia julkistettiin. Herttuatar Catherine ja prinssi William olivat ilmoittaneet herttuattaren raskaudesta juuri edellisenä päivänä.

Embed from Getty Images

Isossa-Britanniassa laki esiteltiin parlamentille joulukuun 13. päivänä ja se hyväksyttiin alahuoneessa tammikuun 28. päivänä 2013. Laiksi muutos hyväksyttiin huhtikuun 25. päivänä, mutta sen julistettiin tulevan voimaan vasta samaan aikaan muiden valtioiden muutosten kanssa. Ja tuo päivä oli siis viime torstaina, 26. päivänä maaliskuuta. Lopuissa viidessätoista maassa prosessi ei kaikissa ollut nimittäin aivan yhtä nopea, sillä paikoin lakimuutos vaati korjauksia jopa perustuslakiin. Lisäksi muutosta hidastivat erinäiset vaalit, selvitykset ja keskustelut, sekä Kanadassa ja Australiassa päätöksenteon hajaantuminen osavaltiotasolle, mutta varsinaista merkittävää vastustusta se ei kohdannut missään. Myös kuningatar Elisabetin sanotaan tukeneen lakimuutosta. Erityistä tarkkuutta prosessissa vaadittiin, sillä lait piti saada niin yhteneväisiksi, ettei tulevaisuudessa jouduttaisi tilanteeseen, jossa kruununperimys menisikin eri maissa eri järjestyksessä lakierojen takia.

Lakimuutoksen ehdottomasti tärkein osa koski sukupuolten tasa-arvoa. Jatkossa Britannian kruununperimyslaki on täysin tasa-arvoinen siinä mielessä, että kruunun perii hallitsijan lapsista vanhin sukupuolestaan riippumatta. Aiemmin laki suosi poikia niin, että nuoremmat veljet olisivat ohittaneet tytön kruununperimyksessä. Tämän tyyppinen laki on edelleen voimassa Monacossa ja Espanjassa. Uusi laki koskee takautuvasti sellaisia kruununperimyksessä mukana olevia henkilöitä, jotka ovat syntyneet lokakuun 28. päivän 2011 jälkeen. Jos Cambridgen herttuaparin ensimmäinen lapsi olisi ollut tyttö, laki siis koskisi häntä ja hän olisi kruununperillinen. Koska lapsi oli poika, prinssi George, lakimuutoksella ei tällä hetkellä ole käytännön merkitystä tässä suhteessa. Tilanne voi kuitenkin muuttua siinä vaiheessa, kun prinssi joskus saa omia lapsia, tai jos herttuaparin huhtikuussa syntyvä lapsi on tytär ja myöhemmin syntyy vielä poika tai poikia. Koska lakimuutos ei koske ennen tuota päivämäärää syntyneitä, prinsessa Annen sijoitus kruununperimyksessä ei muutu, eikä hän nouse ohi nuorempien veljiensä prinssi Andrewn ja prinssi Edwardin. Samoin prinssi Edwardin poika James säilyttää paikkansa isosiskonsa edellä.

Embed from Getty Images

Toinen muutos varsinaiseen kruununperimykseen liittyy sukupuolen sijaan uskontoon. Aiempi laki määräsi, että jos kruununperimyksessä mukana oleva henkilö avioitui roomalaiskatolista uskoa tunnustavan eli katolilaisen kanssa, hän menetti paikkansa kruununperimyksessä. Lakimuutoksen jälkeen näin ei enää tapahdu. Lisäksi laki tulee taannehtivasti voimaan, joten paikkansa 1970-luvun lopulla menettänyt kuningatar Elisabetin serkku, Kentin prinssi Michael pääsee jälleen mukaan. Käytännön vaikutusta tälläkään ei tosin tällä hetkellä ole, sillä prinssin sijoitus listalla on jossakin neljänkymmenen huonommalla puolella. Uskonnon vaikutus ei myöskään kokonaan perimyslaista poistu, sillä edelleenkään katolilaisen tai muun ei-protestantin ei ole mahdollista nousta valtaistuimelle. Koska Britanniassa hallitsija on Englannin kirkon ylin johtaja ja jo hallitsijan titteleissäkin on mukana Defender of the Faith, Uskon puolustaja, näiden ajateltiin muodostavan ristiriidan. Oikean uskon lisäksi vaaditaan edelleen tietenkin myös oikea syntyperä, sillä voidakseen nousta hallitsijaksi, on henkilön oltava 1600-luvun alkupuolella syntyneen Hannoverin vaaliruhtinatar Sofian jälkeläinen.

Kolmas ja viimeinen muutos koskee avioliittoja. Aikaisemmin laki edellytti kaikkia kuningas Yrjö II:n (1683 – 1760) jälkeläisiä pyytämään luvan hallitsijalta avioliitolleen. Isossa-Britanniassa tämä on johtanut tilanteeseen, jossa lukuisien parien avioliitto ei heidän tietämättään ole lainkaan pätevä, sillä he eivät ole edes tienneet olevansa sukua kuninkaalle, tai eivät ainakaan ole olleet tietoisia tästä lupavelvollisuudesta. Tämä vuodelta 1772 peräisin oleva laki on nyt kumottu ja kaikkien jälkeläisten avioliitot ovat jatkossa lainavoimaisia. Lakimuutoksen myötä hallitsijan luvan avioliitolleen tarvitsevat vain kruununperimyksen kuusi ensimmäistä henkilöä. Jos jo jonkin aikaa odotettu kihlaus prinsessa Beatricen ja Dave Clarkin välillä tapahtuisi seuraavan kuukauden sisällä, prinsessan pitäisi vielä pyytää isoäidiltään lupa avioliitolle. Muussa tapauksessa herttuatar Catherinen pian syntyvä vauva pudottaa prinsessa Beatricen tämän kuusikon ulkopuolelle.

Kruununperimysjärjestys Isossa-Britanniassa sisältää satoja nimiä, mutta listaan tässä nyt vain parikymmentä ensimmäistä. Kun prinssi Williamin ja herttuatar Catherinen toinen lapsi syntyy, ottaa hän siis paikkansa listan neljäntenä heti isoveljensä prinssi Georgen jälkeen siirtäen loppuja yhdellä pykälällä alaspäin.

  1. Walesin prinssi Charles
  2. Prinssi William, Cambridgen herttua
  3. Cambridgen prinssi George
  4. Walesin prinssi Henry (Harry)
  5. Prinssi Andrew, Yorkin herttua
  6. Yorkin prinsessa Beatrice
  7. Yorkin prinsessa Eugenie
  8. Prinssi Edward, Wessexin jaarli
  9. James, Severnin varakreivi (Prinssi Edwardin poika)
  10. Lady Louise Mountbatten-Windsor (Prinssi Edwardin tytär)
  11. Prinsessa Anne
  12. Peter Phillips (Prinsessa Annen poika)
  13. Savannah Phillips (Peter Phillipsin tytär)
  14. Isla Phillips (Peter Phillipsin tytär)
  15. Zara Tindall (Prinsessa Annen tytär)
  16. Mia Tindall (Zara Tindallin, os. Phillips, tytär
  17. Linleyn varakreivi (Edesmenneen prinsessa Margaretin poika)
  18. Charles Armstrong-Jones (Linleyn varakreivin poika)
  19. Margarita Armstrong-Jones(Linleyn varakreivin tytär)
  20. Lady Sarah Chatto (Edesmenneen prinsessa Margaretin tytär)
Embed from Getty Images
Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s