Prinsessa Estelle ensimmäinen ruotsalainen kruununperillinen?

Ruotsissa, kuten muissakin Euroopan monarkioissa, ollaan nykyään siinä tilanteessa, että käytännössä lähes kaikki kuningasperheiden nuoret jäsenet avioituvat tavallisen ihmisen kanssa, eikä morsiameksi tai sulhaseksi löydy enää aatelista, saatikka kuninkaallista. Aiheesta keskustellaan julkisuudessa paljon, mutta usein huomioimatta jää näiden avioliittojen toinen vaikutus, joka liittyy kansallisuuteen. Samalla kun puolisot ovat tavallista kansaa, he nimittäin ovat hyvin usein myös juuri sitä omaa kansaa eivätkä ulkomaalaisia. Kun siis sanotaan, että Ruotsin prinsessa Estelle on isoisänsä ja äitinsä morganaattisten eli epäsäätyisten avioliittojen tuloksena enää vain neljäsosaltaan kuninkaallinen, on hän toisaalta samalla ensimmäinen edes puoliksi ruotsalainen sukunsa edustaja, joka aikanaan nousee maan valtaistuimelle.

Ruotsin kuningaskunnan valtaistuimella on vuodesta 1818 saakka istunut Bernadotte-suku ja maa on nähnyt seitsemän Bernadotte-kuningasta. Ensimmäinen suvun edustaja maan johdossa oli ranskalainen upseeri Jean-Baptiste Bernadotte, sittemmin Kaarle XIV Juhana, joka päätyi Pohjolaan kuninkaaksi adoption kautta. Lapsettomaksi jäänyt kuningas Kaarle XIII tarvitsi perillisen ja sellainen löydettiin Napoleonin armeijasta. Ruotsiin tuore, 47-vuotias kruununprinssi saapui vuonna 1810 yhdessä ranskalaisen vaimonsa ja heidän yhteisen poikansa, josta myöhemmin tuli Ruotsin kuningas Oskar I, kanssa.

Ajan tavan mukaan tulevalle kuningas Oskarille etsittiin puoliso toisesta kuninkaallisesta perheestä ja kuten niin monta kerta myöhemminkin, sopiva morsian löytyi vuonna 1822 nykyisen Saksan alueelta. Italiassa syntynyt ja siellä ensimmäiset vuotensa viettänyt Josefina av Leuchtenberg oli isänsä puolelta ranskalainen ja äitinsä puolelta baijerilainen. Saksankielinen av Leuchtenberg tulee Josefinan isän arvonimen mukaan ja Leuchtenbergin herttua viettikin perheineen aikansa pääasiassa Baijerin alueella vuodesta 1817 eteenpäin. Kuningas Oskar I osasi ruotsia, mutta hän oli syntyjään etninen ranskalainen kuten vaimonsakin.

Kuningas Oskarin ja kuningatar Josefinan poika, Kaarle XV sai vaimonsa Alankomaista ja prinsessa Lovisasta tuli Ruotsin pitkäaikaisin kuningatar, kunnes nykyinen kuningatar Silvia ohitti hänen ennätyksensä vuonna 2011. Kuningatar Lovisan vanhemmista isä oli alankomaalainen ja äiti kotoisin Preussista nykyisen Saksan alueelta. Kuningas Kaarlen jälkeen valtaistuimelle nousi hänen veljensä Oskar II ja tälle puoliso haettiin läntisessä Saksassa sijainneesta Nassaun herttuakunnasta. Nassaun prinsessa Sofian vanhemmat olivat kotoisin niin ikään Saksan alueelta, isä Nassausta ja äiti hieman etelämpää, Württembergin kuningaskunnasta.

Myös seuraavalle kuninkaalle, kuningas Kustaa V:lle haettiin vaimo Saksasta. Tällä kertaa katse kääntyi Badeniin, jossa Badenin prinsessa Victoria jo odotti avioliittoa. Victorian sukujuuret olivat tukevasti Badenissa isän puolelta, sekä Preussissa äidin puolelta, mutta jos suvussa katsotaan hieman kauemmaksi, löytyy yhteys Bernadotteja edeltäneeseen Ruotsin kuningas Kustaa IV Aadolfiin. Toisaalta tämänkin kuninkaan lähisuku oli kotoisin pääasiassa Keski-Euroopasta ja Isosta-Britanniasta. Olisiko sieltä pieni pisara ruotsalaista verta kuitenkin sukuun tullut? Mahdollista, mutta kyllä se hyvin pieni pisara oli. Samoin on tietenkin mahdollista, että kun avioliitot melko pienen porukan kesken kuitenkin järjestettiin, myös Ruotsista avioiduttiin pieniin saksalaisiin valtioihin ja tätä kautta myös ruotsalaista verta saatiin mukaan, jos sitä nyt ylipäätään oli sukuun eksynyt. Ruotsalaisen aateliston tyttäret eivät selvästikään olleet erityisen kovaa valuuttaa hallitsijasuvun avioliittomarkkinoilla.

1900-luku ei vielä tuonut muutosta mukanaan ja vuonna 1907 Ruotsin kruununprinssi Kustaa Aadolf avioituikin Connaughtin prinsessa Margaretin kanssa. Vaihteeksi puoliso löytyi kuitenkin siis Manner-Euroopan ulkopuolelta Isosta-Britanniasta, jossa prinsessa Margaret oli kuningatar Victorian pojan, Connaughtin ja Strathearnin herttuan, prinssi Arthurin vanhin tytär. Prinsessa Margaretin äiti puolestaan oli syntyjään preussilainen prinsessa. Kuningas Kustaa VI Aadolf ja prinsessa Margaret saivat viisi lasta ennen prinsessan ennenaikaista kuolemaa ja näistä kruununperillinen oli nykyisen kuninkaan isä ja oman isänsä kaima, kruununprinssi Kustaa Aadolf. Äitinsä tavoin ennenaikaisesti menehtynyt kruununprinssi avioitui Saksi-Coburg-Gothan prinsessa Sibyllan kanssa. Prinsessan vanhemmat olivat pääosin saksalaista sukujuurta, isä Saksi-Coburg-Gothan viimeinen herttua ja äiti syntyjään Preussista.

Kuningas Kustaa Aadolfilta kruunu siirtyi vuonna 1973 nykyiselle kuninkaalle, eli kuningas Kaarle XVI Kustaalle. Vanhoillisen isoisänsä kuoltua nuori kuningas otti merkittävän askeleen ja ryhtyi ensimmäiseksi sukunsa kuninkaaksi, joka otti ei-kuninkaallisen aviopuolison. Tarkoitus ei varmaan ollut, mutta siinä kohdin perinteitä kuitenkin kunnioitettiin, että neiti Silvia Sommerlath saapui Ruotsiin Saksasta. Nuori kuningatar oli varsinainen tumma kaunotar ja samaa ulkonäköä on siirtynyt myös parin lapsista ainakin kruununprinsessa Victoriaan ja prinssi Carl Philipiin. Osaltaan tummista geeneistä saadaan kiittää kuningatar Silvian brasilialaista äitiä.

Viimeisimpänä Bernadotte-hallitsijoiden ketjussa puolisonsa on valinnut tuleva kuningatar, kruununprinsessa Victoria. Kruununprinsessa jatkoi isänsä valitsemalla tiellä ja nykypäivän tyylillä valiten puolisonsa rakkaudesta ja tuo rakkaushan kohdistui kahden periruotsalaisen vanhemman periruotsalaiseen poikaan, Daniel Westlingiin Ruotsin Ockelbosta. Ensimmäisen kerran Ruotsin Bernadotte-hallitsijoiden historiassa syntyi tuleva kruununperillinen, jonka suonissa vertaa ihan oikeasti ruotsalaista verta. Ja ellei prinsessa Estelle etsi puolisoaan ulkomailta kuten tätinsä prinsessa Madeleine, seuraavassa sukupolvessa geneettinen ruotsalaisuus ottaa jo vallan jättäen ulkomaisen perimän vähemmistöön.

(Huom! Tässä postauksessa käsitän ruotsalaisuuden lähinnä geneettisenä asiana. Luonnollisesti ikänsä Ruotsissa asunut henkilö, jonka sukulaisista puolet on asunut maassa samoin koko ikänsä on ruotsalainen kaikissa muissa suhteissa.)

Mainokset

2 kommenttia artikkelissa “Prinsessa Estelle ensimmäinen ruotsalainen kruununperillinen?

  1. Toki kuninkaallisten avioliitot perustuvat rakkauteen, mutta itse henkilökohtaisesti uskon taakse kätkeytyvän rakkauden lisäksi taktisia päätöksiä. Kun kuninkaalliset avioituvat ei-kuninkaallisten kanssa, he luovat siteitä tavalliseen kansaan ja osoittavat, etteivät ole elitistisiä. Hyvä esimerkki tästä on Norjan Mette-Marit. Kun Mette-Marit saapui hoviin, Norjan kuninkaalliset osoittivat olevansa moderneja ainakin liberaalien mielestä.

    Alankomaiden prinsessa Beatrixin kerrotaan vaatineen poikansa Willem-Alexanderin avioituvan ulkomaalaisen kanssa. Asiaa hän perusteli sanomalla, että alankomaalainen aateliton morsian herättäisi tämän kaltaisia reaktioita: ”Anteeksi, mutta eilen työskentelit ammatissa x ja tänään olet kuninkaallinen”. Beatrix myös huomautti, että ulkomaalaisen puolison menneisyyttä on hankalampi löytää.

    Tykkää

    • Jostakin syystä Tanskan hovissa on myös ollut viime vuosina kolme ulkomaalaista miniää, eikä yhtään tanskalaista.

      No, järjestettyjä nämä nykyajan liitot tuskin ovat, mutta onhan se totta, että varmastikin ulkomailta sitä puolisoa mielellään katsotaan, jotta vältytään näiltä ”liian tavallisuuden” tuomilta ongelmilta. Kate, Daniel ja Mette-Marit ovat kaikkien silmissä taviksia, mutta eipä sitä niin korosteta esim. Charlenen, Maximan ja Maryn kohdalla, vaikka tippaakaan ei aatelisverta heidänkään suonissaan virtaa ja taustat ovat hyvinkin tavanomaiset. Paitsi tietysti Maximalla, jonka isä oli ministerinä sotilasjuntan aikaan… Se siitä paremmasta taustasta sitten 😀

      Mutta on se hurjaa, miten vähän näissä kuninkaallisissa perheissä oikeasti virtaa sen oman maan verta ja kuinka paljon yhä edelleen, 2000-luvulla, kansaa ”hallitaan” olemalla erilaisia.

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s