Japanin keisarillinen perhe kriisissä

Japanin keisarillisessa perheessä on vietetty tänä syksynä kahta iloista juhlaa. Ensin keisariparin pojanpoika prinssi Hisahito täytti 8 vuotta ja lokakuun alussa keisarin serkun tytär prinsessa Noriko avioitui. Molemmat onnelliset perhejuhlat ovat kuitenkin jälleen kerran muistuttaneet Japanin keisarillisen perheen kriisistä. Äärimmäisen tiukka kruununperimyslaki on rajannut keisarillisen perheen hyvin pieneksi ja koko monarkian tulevaisuus lepää yksin pienen prinssi Hisahiton harteilla.

Kuten eurooppalaisissa monarkioissa, myös Japanissa hallitsijan tehtävä on symbolinen ja seremoniallinen, mutta toisin kuin Euroopassa, Japanissa on pitäydytty perinteisessä kruununperimyslaissa ja itse asiassa sitä on jopa kiristetty viimeisen sadan vuoden aikana. Tällä hetkellä valtaistuimelle voi nousta vain keisarin poika tai pojanpoika suvun mieslinjassa. Naisilla ei ole hallitsijaksi mitään asiaa, eikä myöskään prinsessojen jälkeläisillä sukupuolesta riippumatta.

Äärimmäisen tiukka laki on johtanut tilanteeseen, jossa Japanin kruununperimyksessä on tasan viisi henkilöä. Ensimmäisenä on kruununprinssi Naruhito, toisena hänen veljensä prinssi Akishino ja kolmantena prinssi Akishinon ainoa poika prinssi Hisahito. Sijoja neljä ja viisi pitävät hallussaan keisari Akihiton nuorempi veli prinssi Hitachi ja keisarin setä prinssi Mikasa. Ikää jälkimmäisillä on jo kunnioitettavat 78 ja 98 vuotta, joten heistä ei enää ole krysanteemivaltaistuimelle nousijoiksi. Seuraavat keisarit tulevatkin olemaan kruununprinssi Naruhito ja joko tämän veli prinssi Akishino, tai tämän kuollessa ennen veljeään, prinssi Hisahito. Jos prinssi Hisahito ei avioidu ja saa poikalasta, seuraavaa keisaria ei ole.

Sen lisäksi, että Japanissa saatetaan joutua lähivuosikymmeninä tilanteeseen, jossa kruunulle ei yksinkertaisesti ole jatkajaa, ongelmia tuottaa pian myös aivan tavallinen keisarillinen työ. Perustuslaki edellyttää keisarilta ja keisarilliselta perheeltä osallistumista mm. valtiovierailuihin ja luonnollisesti myös monenlainen edustaminen ja hyväntekeväisyystyö kuuluu perheen työkenttään samoin kuin Euroopan kuninkaallisilla perheillä. Keisarilliseen perheeseen kuuluu tällä hetkellä 20 jäsentä: keisari Akihito ja keisarinna Michiko, keisariparin vanhin poika kruununprinssi Naruhito, tämän vaimo kruununprinsessa Masako ja tytär prinsessa Aiko, keisariparin nuorempi poika prinssi Akishino, vaimonsa prinsessa Kiko ja lapset prinssi Hisahito, prinsessa Mako ja prinsessa Kako. Lisäksi keisarilliseen perheeseen kuuluvat keisarin veli prinssi Hitachi vaimoineen, keisarin eno prinssi Mikasa vaimoineen ja parin kahden pojan lesket tyttärineen.

(Kuvassa kruununprinssiperhe vasemmalla, sitten keisaripari ja keisarinnan sylissä prinssi Hisahito, oikealla prinssi Akishino perheineen)

Juuri avioitunut prinsessa Noriko tunnetaan nykyään nimellä Noriko Senge, sillä avioiduttaan ei-keisarillisen perheen jäsenen kanssa hän menetti keisarillisen statuksensa ja prinsessan arvonimensä. Samalla Noriko lakkasi olemasta keisarillisen perheen jäsen. Tulevina vuosina keisarillinen perhe tulee pienenemään entisestään juuri avioliittojen myötä, sillä keisari Akihiton serkkujen neljä tytärtä (kaksi heistä Norikon sisaria) ovat jo avioliittoiässä. Lisäksi prinssi Akishinon tyttäret prinsessat Mako ja Kako, sekä joidenkin vuosien kuluttua myös kruununprinssiparin prinsessa Aiko jättävät keisarillisen perheen avioliiton myötä. Kun tähän lisätään ikääntyneiden prinssien ja prinsessojen, sekä keisariparin luonnollinen poismeno, jo vajaan kahdenkymmenen vuoden päästä keisarillinen perhe saattaa pahimmillaan sisältää vain uuden keisarin Naruhiton, keisarinna Masakon, prinssi Akishinon ja prinsessa Kikon, sekä prinssi Hisahiton. Tässä tilanteessa kaikki työ lepäisi viiden henkilön harteilla, joista neljä olisi jo ikääntyneitä (esimerkiksi kruununprinssi Naruhito on nyt 54-vuotias).

Video (c) FNNnewsCH via Youtube

Nykylainsäädännöllä prinssi Hisahiton jälkeen ei ole keisaria, ellei Hisahito saa poikaa. Tämä ei luonnollisesti ole mikään selviö ja ennen lasten yrittämistäkin pitäisi päästä naimisiin. Löytääkö prinssi puolison, joka on valmis keisarihovin äärimmäisen tiukkaan elämään ja ottamaan vastaan paineet miespuolisen perillisen tuottamisesta? Kruununprinsessa Masako synnytti ainoan tyttärensä vasta kahdeksan vuotta häidensä jälkeen ja kruununprinsessa on kärsinyt koko avioliittonsa ajan suunnattomien paineiden aiheuttamasta sopeutumishäiriöstä ja masennuksesta. Tästä johtuen kruununprinsessa Masakoa nähdään harvoin julkisuudessa ja hänen tuleva roolinsa keisarinnana on hyvin avoin.

Vaikka prinssi Hisahito löytäisi puolison ja saisi pojan, ehkä useampiakin, ongelma ei kuitenkaan poistuisi. Muutamissa vuosikymmenissä oltaisiin varmasti taas tilanteessa, jossa odotettaisiin sitä yhtä ja ainoaa poikalasta monarkian turvaamiseksi. Ennen Hisahiton syntymää Japanissa käytiin vakavasti keskustelua kruununperimyslain muuttamiseksi niin, että kruunun voisi periä myös tyttö eli käytännössä prinsessa Aiko. Kun odotettu prinssi syntyi, keskustelu unohdettiin kuitenkin samantien. Japani on perinteiden maa ja erityisesti keisarihuoneeseen liittyy hyvin vanhoillisia odotuksia ja arvoja. Keisari Akihito on 125. keisari katkeamattomassa ketjussa (tosin historioitsijat ovat hieman kriittisiä) ja alunperin valta saatiin itse auringon jumalalta. Perimykseen ei siis ole helppoa sekaantua.

Helpoin muutos olisi sallia naisen nousu valtaistuimelle, sillä siitä Japanissa on historian aikana ollut jo joitakin ennakkotapauksia. Toisaalta se ei muuttaisi itse ongelmaa, sillä kruunu ei silti voisi periytyä keisarinnan lapsille ja tämän muuttaminen onkin jo vaikeampaa, sillä niin ei ole koskaan Japanin historiassa tapahtunut. Aiemmin perimys voitiin turvata myös nykykulttuuriin sopimattomasti jalkavaimojen avulla, joiden synnyttämät poikalapset olivat kelvollisia kruununperillisiä lain mukaan. Toisen maailmansodan jälkeen lakia kuitenkin muutettiin ja aviottomat lapset eivät voineet enää periä isänsä asemaa. Lisäksi keisarillisen perheen jäsenet eivät saa adoptoida lapsia, joten poikia ei saada sukuun sitäkään kautta.

Japanin nykyinen pääministeri ei ole ottanut keisarillisen perheen jatkuvuutta asiakseen ja keskustelu aiheesta on ollut melko vähäistä. Lisäksi keisaria sitoo tiukka perustuslaki, joka ei anna hänelle minkäänlaisia mahdollisuuksia ajaa asiaa vaan pakottaa keisari Akihiton seuraamaan sivusta perheensä pienenemistä. Ongelmat ovat kuitenkin Japanissa hyvinkin tiedossa ja myös kysymykseen ratkaisua etsiviä löytyy. Toteuttamiskelpoisin ehdotetuista ratkaisuista lienee antaa prinsessojen Aikon, Makon ja Kakon säilyttää prinsessa-arvonsa ja aloittaa siten omat sukuhaaransa keisarilliseen perheeseen. Kun vielä perimyslakia muutettaisiin niin, että kruunu voi periytyä myös naisen kautta, prinsessojen perheet ja jälkeläiset muodostaisivat turvaverkon siinä tapauksessa, että suvun päälinjassa ei syntyisi sopivaa perillistä.

Monarkioihin ylipäätään liittyy pitkiä perinteitä ja suuria tunteita, vaikka useimpien hallitsijoiden asema nykyään onkin vain seremoniallinen. Muuttuva yhteiskunta asettaa kuitenkin muutospaineita myös ikiaikaisille järjestelmille ja joskus kipeitäkin ratkaisuja on tehtävä. Japanin kohdalla erityisesti yhteiskunnan uudemmat arvot kuten pieni lapsiluku, yksiavioisuus ja sukupuolten välinen tasa-arvo ovat ajaneet vanhan keisarijärjestelmän nurkkaan. Japani on vaikeiden ratkaisujen edessä, sillä ellei kruununperimystä pystytä turvaamaan, voidaan lähitulevaisuudessa ajautua tilanteeseen, jossa koko monarkia on vaakalaudalla.

Advertisements

6 kommenttia artikkelissa “Japanin keisarillinen perhe kriisissä

  1. Japanin pulma onkin mielenkiintoinen. Itse henkilökohtaisesti en usko ainakaan nopeaan muutokseen. Japanin kuninkaalliset ovat aivan erilaisessa asemassa kuin Euroopan kuninkaalliset, ei vallan suhteen vaan uskomusten. Länsimaissa voi tuntua naurettavalta, että nykyaikana yhtä miestä pidetään jumalana (keisari Akihito). Japani on kokenut länsimaistumista, mutta samalla japanilaiset haluavat pitää tiukasti perinteistä kiinni ja kapinoida länsimaistumista ja amerikkalaista Disney/McDonald’s -kulttuuria vastaan. Japani on perinteinen maa.

    Tykkää

    • Varmasti ei päätöksiä tehdä ihan tuosta vaan. Mutta kyllä jossakin vaiheessa on pakko ja vaikka Japani onkin perinteinen yhteiskunta, ei siellä
      typeriä olla. Eivät he halua vaarantaa koko keisarijärjestelmää kuitenkaan.

      Oli yllättävää, kuinka pitkälle keskustelussa päästiin jo silloin, kun Hisahitoa ei vielä ollut. Eli valmiudet on kuitenkin olemassa. Se vaan taitaa tarvita pääministerin, joka ottaa asian omakseen.

      Tykkää

      • Kenties kruununperimysjärjestyksessä voisi ottaa mallia Espanjasta ja Monacosta, niin muutos ei heti olisi järisyttävän suuri.

        Mitä naisten ja keisariperheen suhteeseen tulee, Japanissa keisarin ympärillä on kultti. Tähän kulttiin (ja protokollaan) liittyy, ettei keisari saa olla tekemisissä tavallisten ihmisten kanssa. Hän ei ole esimerkiksi koskaan tavannut vävyään. Tämä voi olla ongelma, jos naiset halutaan säilyttää osana keisariperhettä. Toisaalta keisariperheeseen avioituneet naiset eivät tule Yamato-dynastiasta…

        Tykkää

        • Olisin kyllä yllättynyt, jos Japani valitsisi täysin sukupuolineutraalin kruununperimyksen. Ennemmin uskon, että tosiaan Espanjan tai Monacon tapaan systeemi, jossa poika ohittaa sisarensa on se ainut, johon perinteet voisivat pakonkaan edessä taipua tässä vaiheessa.

          Keisarillista perhettä kontrolloi Imperial Household Agency, joka on täynnä erittäin perinteisesti ajattelevia virkamiehiä. Kuten sanottu, tämä ongelma ei ole keisarillisen perheen syy, eikä se oikeastaan voi siihen vaikuttaa, vaan asia on muissa käsissä. Luonnollisesti muutokset kruununperimyksessä edellyttävät nykyaikaistumiskehitystä monessa muussakin asiassa. Tämä toisaalta tapahtunee aivan luonnollisesti vuosien saatossa kuten kaikkialla muuallakin.

          Perusasiahan tässä on se, että vaikka Japani olisi kuinka perinteinen, päätä ei voi laittaa pensaaseen. Muutoksia on tehtävä, tai katsottava vierestä kun järjestelmä kaatuu omaan mahdottomuuteensa jossakin vaiheessa. Sinällään kehitys on siis väistämätöntä vaikka reaalitilanne olisi nyt mikä.

          Tykkää

  2. Mielenkiintoista, miten järjestelmä voi ääritilanteessa kaatua omaan mahdottomuutensa. Tuskin niin käy, mutta saamme mielenkiinnolla seurata miten Japanissa ongelmaa aletaan ratkoa. Kun Hisahito syntyi saatettiin huokaista helpotuksesta ja siirtää kovin hankalaa asiaa toviksi eteenpäin, mutta vain hetkeksi.
    Kiitos jälleen kerran mielenkiintoisesta postauksesta.

    Tykkää

    • Näinhän se on, että varmasti jonkinlainen muutos tapahtuu. Vaikeaa se varmasti on, mutta vaikka keisari-instituutio on perinteikäs ja hidasliikkeinen, pelkää se silti varmasti kaatumista. Toivottavasti toimivat ennen kuin prinssi Hisahiton elämä ehtii mennä ihan hirveäksi paineiden takia. 😦

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s