Veronmaksajien rahat Tanskan kuninkaallisille – kenelle ja kuinka paljon?

Kun nykypäivänä keskustellaan monarkiasta valtiomuotona, lähes aina ensimmäiseksi puheenaiheeksi nousee raha. Mitä kuningashuoneen ylläpito maksaa, miten rahat kulutetaan, kenen pussista rahat tulevat ja mitä saadaan vastineeksi? Tätä keskustelua on jälleen kerran käyty myös Tanskassa, jossa hallitus julkisti ensivuoden talousarvionsa tiistaina. Arviossa jo vuosia budjettinsa ylittäneelle kuningashuoneelle suunnitellaan tällä kertaa korotusta.

Jo useamman vuoden ajan Tanskan kuningasperhe ja hovi ovat kuluttaneet rahaa enemmän kuin niille on budjetoitu ja nyt epätasapainoa pyritään korjaamaan sitomalla kuninkaallisten saamat määrärahat eri indeksiin kuin aiemmin. Ongelmia on edellisvuosina siis aiheuttanut lähinnä se, että arviota ei ole laskettu todellisten kulujen ja esimerkiksi palkkatason mukaan, vaan nämä tiedot ovat olleet vanhentuneita. Käytännössä kuninkaallisen perheen jäsenille ei siis kuitenkaan puuhata palkankorotusta.

Kuningashuoneiden rahoitus hoidetaan eri maissa hieman eri tavoin. Esimerkiksi Isossa-Britanniassa määrärahat ja kuninkaallisen perheen jäsenten tulot muodostuvat sekä ns. julkisesta rahasta, että muun muassa maaomaisuuden tuotoista. Lisäksi valtion maksama summa menee ns. könttänä kuningatar Elisabetille, joka jakaa rahat parhaaksi näkemällään tavalla. Tanskassa kuningashuoneen tulot tulevat valtiolta, joka jakaa vuosittain kuninkaallisen perheen jäsenille sovitun summan huomioiden luonnollisesti valuutan arvon muutokset kuten kaikessa palkanmaksussa.

Talousarvion mukaan ensi vuonna kuningatar Margareeta saa valtiolta 79 miljoonaa kruunua (n. 10,6 miljoonaa euroa), jossa korostusta kuluvaan vuoteen verrattuna on 6,7 miljoonaa kruunua (n. 900 000 euroa). Kruununprinssi Frederik saa 19,5 miljoonaa kruunua (n. 2,6 miljoonaa euroa), josta kruununprinssi antaa vaimolleen kruununprinsessa Marylle 1,9 miljoonaa kruunua (n. 255 000 euroa). Prinssi Joachimin osuus on 3,4 miljoonaa kruunua (n. 456 000 euroa), prinssi Joachimin ex-vaimon Frederiksborgin kreivitär Alexandran osuus 2,3 miljoonaa kruunua (n. 309 000 euroa) ja kuningatar Margareetan serkun Rosenborgin kreivi Ingolfin osuus 1,3 miljoonaa kruunua (n. 175 000 euroa). Yhteensä korostusta muiden kuin kuningatar Margareetan saamissa määrärahoissa on 26,8 miljoonaa kruunua eli noin 3,6 miljoonaa euroa. Yhteensä kuningashuoneelle on varattu talousarviossa yli 105 miljoonaa kruunua eli yli 14 miljoonaa euroa.

Kuninkaallisten saamat määrärahat eivät luonnollisesti kuitenkaan ole puhtaasti palkkaa, vaan rahoilla katetaan yleensä esimerkiksi henkilöstökulut, matkustuskulut ja usein myös erilaisten palatsien ja muiden rakennusten ylläpito. Toisaalta määrärahat eivät yleensä sisällä esimerkiksi sitä erittäin suurta menoerää, joka muodostuu kuninkaallisen perheen turvallisuusjärjestelyistä. Samoin virallisen lukeman ulkopuolelle jäävät kaikki kuninkaallisen perheen erilaisista vierailuista ja tapahtumista aiheutuvat kulut kunnille tai muille yhteiskunnan toimijoille.

Normaalin ja minusta ihan perustellun, ”miksi maksamme tällaisen järjestelmän ylläpidosta” -keskustelun lisäksi on viime aikoina Tanskassa keskustelua herättänyt erityisen paljon prinssi Joachimin ex-vaimon kreivitär Alexandran saama yli 300 000 tuhannen euron vuosittainen määräraha. Entinen prinsessa Alexandrahan ei ole ollut kuninkaallisen perheen jäsen kohta kymmeneen vuoteen, eikä hänellä ole Tanskassa virallista asemaa.

Tanskalaisen BT-lehden teettämässä kyselyssä 65% vastaajista halusi poistaa vuonna 2007 valokuvaaja Martin Jørgensen kanssa avioituneen kreivittären valtion palkkalistoilta. Alunperin määräraha, johon ei vaikuta uudelleenavioituminen tai muutkaan muutokset kreivittären elämässä, määrättiin hänelle avioeron jälkimainingeissa. Hong Kongissa syntynyt prinsessa Alexandra oli Tanskassa äärimmäisen suosittu ja hallitus vastasi yleiseen mielipiteeseen palkitsemalla ex-prinsessan elinikäisellä tulolla. Pahat kielet ovat myös arvelleet, että ex-prinsessan saama avokätinen korvaus rohkaisi häntä pitämään omana tietonaan yksityiskohtia kuninkaallisen perheen elämästä palatsin seinien sisäpuolella. Nyt, melkein 10 vuotta myöhemmin, kreivitär tekee edelleen jonkin verran hyväntekeväisyystyötä, mutta ei edusta valtiota tai kuningashuonetta virallisesti kotimaassa, eikä ulkomailla. Julkisuudessa hän näyttää olevan erittäin hyvissä väleissä niin entisen miehensä, kuin tämän uudenkin puolison prinsessa Marienkin kanssa. Myös esimerkiksi prinssi Henrikin 75-vuotissyntymäpäiville, sekä kuningatar Margareetan vallassaolon 40-vuotisjuhliin entinen miniä puolisoineen sai kutsun.

Määrärahan puolustajat vetoavat kreivittären asemaan prinssi Nikolain ja prinssi Felixin äitinä. Prinsseille halutaan taata kuninkaallisten standardien mukainen elintaso myös äitinsä kanssa. Tavallisten pulliaisten parissahan tällainen elintasoero on vastaavassa tilanteessa lasten isän vastuulla, ja prinssi Joachim maksaakin lapsistaan myös elatusmaksuja. Kruununperimyksessä vasta sijoilla seitsemän ja kahdeksan olevien prinssien asema kuningashuoneessa ei kuitenkaan voi edellyttää kovin erityisiä olosuhteita. Lisäksi määrärahaa on entistä vaikeampi perustella, kun prinssit muutaman vuoden kuluttua täyttävät 18 vuotta.

Kreivittären määrärahassa on herättänyt kritiikkiä myös sen suhteellinen määrä. Kreivittären saama 2,3 miljoonaa kruunua on melkein neljänneksen suurempi summa, kuin minkä kruununprinsessa Mary saa valtiolta. Vaikka verot, joita kreivitär maksaa, mutta kruununprinsessa ei, otettaisiin huomioon, sekä se seikka, että kruununprinssi Frederikin osuudesta katetaan luonnollisesti runsaasti myös kruununprinsessan kustannuksia, on kreivittären saama korvaus todella suuri verrattuna Maryyn, jonka asema ja työmäärä kruununperillisen puolisona on aivan eri todellisuudesta kreivitär Alexandran elämän kanssa.

Kreivitär Alexandran saamasta vuosittaisesta rahasummasta määrättiin aikoinaan lailla, eikä sitä varmastikaan voida kevyemmällä toimenpiteellä ottaa pois. Lisäksi hallituksen olisi vaikeaa ns. syödä sanansa tässä vaiheessa. Siirtovuoro tässä pelissä lienee siis ensisijaisesti kreivittärellä itsellään, jonka pitäisi luopua määrärahasta vapaaehtoisesti tai ehdottaa edes sen pienentämistä. Jos lehtitiedot kreivittären velkaantumisesta pitävät paikkansa, tätä lienee turha odottaa. Paras vaihtoehto olisikin varmasti kuninkaallisen perheen miettiä keskuudessaan rahanjakoa uudelleen siten, että kreivittärelle voitaisiin taata hänen toivomansa elintaso, mutta siitä vastaisi ex-aviomies veronmaksajien sijaan.

 

Advertisements

4 kommenttia artikkelissa “Veronmaksajien rahat Tanskan kuninkaallisille – kenelle ja kuinka paljon?

  1. Presidentti-instituutio on yllättävän kallis. Saulin ja Jennin lisäksi pakettiin sisältyvät eläkkeellä olevat presidentit unohtamatta presidentinvaaleja. Ruotsin monarkiaa ja Suomen presidentti-instituutiota on vertailtukin ja tultu siihen tulokseen, että Ruotsille monarkia on edullisempi.

    Itse postauksesta, ymmärrän hyvin miksi Alexandran budjetti kerää kritiikkiä. Hänen kohdallaan tanskalaiset tuskin saavat rahoilleen vastinetta.

    Tykkää

    • Totta, entiset presidentit lisäävät myös kustannuksia. Toisaalta kuninkaallisillakin perheillä on näitä kaikenmaailman serkkuja, joille osalle tulee rahaa ihan valtioltakin. Hyvänä esimerkkinä minusta kuningatar Margareetan Ingolf-serkku, milloin ollaan hänet nähty viimeksi?

      Lisäksi turvallisuuskustannukset, jotka eivät näissä lukemissa näy, ovat luonnollisest sitä suuremmat, mitä enemmän turvattavaa väkeä on.

      Loppujen lopuksi tässä tullaan kuitenkin tietysti siihen, mitä rahalla haluaa saada. Jos sillä haluaa PR:ää ja julkkiksia, monarkia on hyvä vaihtoehto. Jos taas maksaa mieluummin valtion asioiden virallisesta hoitamisesta ja politiikasta, silloin presidentti lienee hyvä vaihtoehto. Tässä on se ydinero ja vain suhteessa siihen voi oikeastaan arvioida, saako rahalle vastinetta kummassa tahansa järjestelmässä.

      —-

      Minusta on suorastaan yllättävää, että Alexandran tuloista on näinkin pitkään tunnuttu olevan aika hiljaa. Onhan tuo nyt aivan käsittämätön systeemi. Aika kova kuukausipalkka tuollainen 15 000 euroa (verojen jälkeen) äitiydestä ja muutamasta hyväntekeväisyyskeikasta… 😀

      Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s